Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Työssäkäynti hidastaa rakennusalan DI:n valmistumista

Työssäkäynti hidastaa opintoja, mutta kiinteistö- ja rakentamisalan teekkari valmistuu diplomi-insinööriksi lähes tavoiteajassa.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Suurin syy opintojen etenemiselle tavoitteita hitaammin on edellisvuosien kyselyjen tavoin työssäkäynti. Rakennetun ympäristön diplomi-insinööriksi valmistutaan vajaassa kuudessa vuodessa.

Vähiten työssäkäynti on vaikuttanut opintotahtiin Tampereella, eniten Oulussa. Oulussa selvänä opintoja hidastavana tekijänä vaikuttaa myös opintosuunnan vaihtaminen.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin opintokyselyyn vastanneista 53 prosenttia kertoo opintojensa edenneen tavoitteiden mukaisesti, kun vastaava luku oli vuoden 2018 kyselyssä vain noin 40 prosenttia.

Noin 65 prosenttia vastanneista arvioi lukuvuonna 2018–19 kerätyksi opintopistemääräksi vähintään 50.

Alle kuuden vuoden valmistumisaika

Opiskelija valmistuu rakennetun ympäristön alan diplomi-insinööriksi keskimäärin alle kuudessa vuodessa. Tavoiteaika on noin viisi vuotta.

Koko maan keskiarvo kandidaattivaiheen pituudelle on 3,3 vuotta, eikä Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston, Oulun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston välillä ole merkittäviä eroja.

Maisterivaihe kestää kandidaattivaiheen jälkeen noin 2,3 vuotta.

Kandiopiskelijoista liki 97 prosenttia on jatkanut tai aikoo jatkaa opintoja kandidaattivaiheen jälkeen maisteriohjelmassa.

Kyselyyn vastanneista neljä viidestä ei ole vaihtanut eikä suunnittele vaihtavansa pois rakennetun ympäristön alalta.

Oulussa ollaan tyytyväisiä alan valintaan

Yliopistojen välillä on hienoisia eroja, sillä oululaisista vastaajista tyytyväisiä alan valintaan on jopa 87 prosenttia vastaajista, eikä kukaan ole harkinnut vakavasti alan vaihtamista.

Sekä Tampereella että Aallossa tyytyväisiä alan valitsijoita on kummassakin lähes 80 prosenttia, eikä vakavasti alan vaihtamistakaan ole harkinnut kuin reilu kolme prosenttia vastaajista. Edellisvuonna luku oli kaksi prosenttia.

Opintokyselyyn vastasi yhteensä 302 henkilöä Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Oulun yliopistosta ja LUT-yliopistosta. Heistä 3,3 prosenttia oli jo valmistunut alan diplomi-insinööriksi.

Tampere on ykkönen laadussa

Opiskelijat rankkaavat opetuksen laadun korkealle, ja 80 prosenttia on erittäin tyytyväisiä alan valintaan.

Opetuksen laatuun vastaajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Reilusti yli puolet vastaajista on lähes tai täysin samaa mieltä siitä, että opetetut asiat ovat mielekkäitä.

Kaikkein mielekkäimmiksi opetus koetaan Tampereella, vähiten Aallossa, vaikka isoja eroja yliopistojen välillä ei synnykään.

Suurin osa vastaajista pitää myös opetushenkilökunnan asiaosaamista erittäin syvällisenä. Hieman muita yliopistoja korkeamman arvosanan saavat Aallon opettajat.

Henkilökunnan opetustaidoissa olisi opiskelijoiden mielestä sen sijaan hieman petrattavaa, mutta reilut kaksi kolmannesta vastaajista kokee kuitenkin saavansa tarvittaessa apua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.

Selvän enemmistön mukaan myös opetusmateriaalit ovat ajankohtaisia ja ne tarjoavat viimeisintä tietoa. Lisäksi opiskelijat pitävät yliopistoissa suoritettavaa tieteellistä tutkimusta melko korkeatasoisena. Tuloksia myös hyödynnetään opetuksessa.

Opiskelijat kokevat itselleen selkeästi hyödyllisimmäksi oppimistavaksi harjoitustehtävät. Tätä mieltä on vastaajista noin kaksi kolmannesta. Vain reilu kymmenen prosenttia oppii parhaiten käymällä luennoilla ja opiskelemalla luennoitsijoiden dioja itsenäisesti.

Englannin kieli jakaa mielipiteitä

Kyselyn perusteella diplomityön kirjoittavat englanniksi innokkaimmin Aalto-yliopiston opiskelijat, ja vastahakoisimmin Tampereen yliopiston opiskelijat.

Lisäksi lähes 60 prosenttia Aalto-yliopiston vastaajista on täysin samaa mieltä väitteen ”englannin kieli on tärkeä tulevan työurani kannalta” kanssa, kun Tampereen yliopiston opiskelijoista vain noin joka viides on sitä mieltä. Oululaisista hieman alle puolet pitää englantia uransa kannalta tärkeänä.

Vaihto-opiskelu kiinnostaa opiskelijoita edelleen, vaikka reilu kolmannes vastanneista ei ole ollut eikä aio lähteä vaihtoon. Reilu 30 prosenttia ilmoitti olleensa tai aikovansa lähteä vaihtoon. Loput vastaajista harkitsee vaihtoon lähtöä tai vaihtoehtoisesti he eivät ole vielä miettineet asiaa.

Suurimpia vaihto-opiskelun esteitä ovat muun muassa opintojen hidastuminen, asian kiinnostamattomuus, perhesyyt ja se, ettei vaihto-opiskelu edistä vastaajan muita tavoitteita.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Työssäkäynti hidastaa rakennusalan DI:n valmistumista”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi