Metsola: ”Vuokra-asuntopula on väistynyt ainakin hetkellisesti”

Varsinkin kaksioiden tarjonnan kasvu on hillinnyt kaksioiden vuokrien nousua. Myös perheasuntojen vuokrat ovat voineet jopa laskea. Sitä vastoin yksiöiden vuokrat nousevat edelleen nopeasti.

Timo Metsola. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Uusia vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina ennätysmäärin, mikä näkyy myös vuokrissa. Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsolan mukaan vuokra-asuntotarjontaa on tullut niin paljon, että vuokra-asuntopula on väistymässä Suomessa ainakin hetkellisesti.

Tilastokeskuksesta eläköitynyt tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen on laskenut tilastoista, että vuoden 2015 jälkeen markkinoille on tullut 54 000 uutta vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Kun mukaan lasketaan myös vanha asuntokanta sekä ara-sääntelystä vapautuneet vuokra-asunnot, viiden viime vuoden aikana markkinoille on tullut yli 150 000 uutta vuokra-asuntoa.

”Ja näkyykö valtava tarjonnan kasvu sitten vuokrissa?” Lehtinen kysyy ja vastaa itse: kyllä näkyy.

Erityisen paljon viime vuosina on rakennettu kaksioita, mikä on hillinnyt kaksioiden vuokrien nousua.  Paikoitellen kaksioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat ovat voineet jopa laskea. Sitä vastoin yksiöiden vuokrat nousevat edelleen nopeasti, mikä Lehtisen mukaan kertoo siitä, että yksiöitä rakennetaan edelleen liian vähän.

”Kaksioissa ja perhe-asunnoissa kysyntä ja tarjonta ovat selvästi enemmän tasapainossa kuin yksiöissä”, Lehtinen sanoo.

Esimerkiksi Turussa yksiöiden vuokrat nousivat vuodessa keskimäärin 2,2 prosenttia kun perhe-asuntojen vuokrat nousivat vain 0,9 prosenttia.

Muuttovoitto kasvukeskuksiin pysyy vahvana

Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä koko maassa 1,4 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1,9 prosenttia. Tampereella nousua oli 1,8 prosenttia, Turussa 1,6 prosenttia ja Lahdessa 0,8 prosenttia.

Timo Metsola huomauttaa, että tilastoja hieman vääristää se, että viime vuosina normaalia suurempi osuus uusista vuokrasopimuksista on tehty nimenomaan uusiin asuntoihin, jotka ovat kalliimpia. Jos katsotaan sitä, mitä tapahtuu vanhoihin asuntoihin tehdyille uusille vuokrasopimuksille, niin siellä nähdään paikoitellen vuokrien laskua.

Yksityisiä asuntosijoittajia edustavan Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes vahvistaa, että moni yksityinen vuokranantaja haluaa mieluummin pitää kiinni hyvästä vuokralaisesta kuin hakea maksimituottoa. Vuokranantajien jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan peräti 78 prosenttia vuokranantajista korottaa vuokraa harvemmin kuin kerran vuodessa.

Metsola muistuttaa kuitenkin, että vuokra-asuntopulan hellittäminen on luultavasti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella vain väliaikaista. Muuttovoiton ennustetaan tulevaisuudessakin pysyvän vahvana. Asuntoja tarvitaan lisää, jotta ihmiset voivat muuttaa työn perässä. Vuokra-asuntojen kysyntää kasvattaa myös se, että omistusasunnot ovat niin kalliita, varsinkin Helsingissä.

”Lisäksi pienistä yksiöistä on edelleenkin pulaa, koska niitä rakennetaan selvästi kaksioita ja kysyntää vähemmän”, Metsola sanoo.

Muualla Suomessa tilanne on toinen. Metsola ei usko, että kasvukeskusten ulkopuolella tullaan enää näkemään varsinaista vuokra-asuntopulaa – ei vaikka taantuvillakin alueilla vuokralla asumisen suosio on kasvanut. Monin paikoin asuntosijoitusbuumin myötä vuokra-asuntotarjonta on kasvanut niin, että se jo ylittää kysynnän.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Metsola: ”Vuokra-asuntopula on väistynyt ainakin hetkellisesti””

  1. Asuntokupla kasvukeskuksissa tulee kohta silmille, kasvukeskusten ulkopuolisten kiinteistöjen arvo liki nolla, eli siellä ei enään putoa hinnat, mutta pankkien pitää saada omansa pois, ja sen pankit hakee kasvukeskusten asunnoista, koska pankit eivät halua itselleen maaseudun kiinteistöjä.

  2. Kaupungistuminen on ilmastonmuutoksen suurin nopeuttaja. Jossain vaiheessa on pakko alkaa hajasijoittamaan suurimpia kaupunkeja, joko sitten hyvällä tai pakolla, keskelle maaseutua, jossa hiilinielutkin ovat eli metsät.

Vastaa