Helsingin Keskuspuiston metsää uhkaava Pirkkolan hallihanke nytkähti eteenpäin – luonnonsuojelijat ovat yrittäneet tarjota urheiluhallille parempaa paikkaa

Liikuntahallin rakentaminen uhkaa kaventaa Helsingin Keskuspuistoa Pirkkolassa. Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tiistaisessa kokouksessaan maa-alueen vuokraamista Pirkkolasta jääurheiluun soveltuvan hallin rakentamista varten. Päätöksenteko asiasta jätettiin seuraavaan kokoukseen.

Uusi monitoimihalli aiotaan rakentaa Pirkkolan liikuntakeskuksen yhteyteen. Kuva: Sami Kero HS

Luonnonsuojelijoiden mukaan vaihtoehtoinen rakennuspaikka löytyisi parinsadan metrin päästä parkkipaikalta.

Helsingin kaupunki on vuokraamassa Pirkkolan liikuntahalli oy:lle noin hehtaarin suuruisen alueen monitoimihallin rakentamiseksi. Monitoimihalli tulisi Pirkkolan liikuntapuiston yhteyteen. Luonnonsuojelijat sanovat tehneensä useita selvityspyyntöjä hallin vaihtoehtoisesta sijainnista kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle.

Alueelle on lisäksi suunnitteilla myös parkkipaikka. Hallin rakentaminen vaatii metsän kaatamista Keskuspuistossa.

Facebookissa toimivassa Keskuspuiston puolesta-ryhmässä on jo vuodesta 2018 pyritty löytämään monitoimihallille vaihtoehtoista paikkaa. Ryhmän aktiivijäsenen Yrjö Hakasen mielestä on omituista, ettei kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kaksi vuotta sitten tehnyt selvitystä hallin sijoittelusta. Skp:n entinen puheenjohtaja Hakanen toimi aiemmin pitkään Helsingin kaupunginvaltuutettuna.

Tämän vuoden alussa ryhmä on ollut yhteydessä vielä kaupunginhallitukseen, kun tontin vuokrasopimuksen tekemisen valtuuksista päätettiin.

”Konkreettiset vaihtoehdot ovat parinsadan metrin päässä. Tämä osoittaa kaupungin poliittisilta päättäjiltä ja kaupunkiympäristön toimialan johdolta lyhytnäköisyyttä. Kasvavassa Helsingissä on kasvava tarve viheralueille”, Hakanen sanoo.

Uudenmaan piirin luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savolan mielestä kaavoituksessa pitäisi lähtökohtaisesti välttää metsän raivaamista.

”Jatkossa toivon, että tämä olisi viimeinen tarpeeton metsärakentaminen keskuspuiston alueella.”

Sekä Savola että Hakanen ovat huolissaan siitä, että Keskuspuisto on juuri Pirkkolan liikuntapuiston kohdalta kapeimmillaan.

Myös uuden parkkipaikan rakentaminen ihmetyttää, sillä alueella on jo ennestään kaksi parkkipaikkaa ja julkiset liikenneyhteydet puistoon ovat hyvät. Raide-Jokerin pysäkki tulee valmistumaan aivan liikuntapuiston tuntumaan.

Pirkkolan liikuntahalli oy:n hallituksen puheenjohtaja Kirsi Eräkangas sanoo ymmärtävänsä huolen keskuspuiston kaventumisesta periaatteen tasolla. Hallia ollaan kuitenkin rakentamassa liikuntapaikaksi kaavoitetulle alueelle, Eräkangas toteaa.

Pirkkolan liikuntahalli oy on hänen mukaansa voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on vastata liikuntatilojen kipeään tarpeeseen alueella. Yksi tärkeä käyttäjäryhmä tulee olemaan lähellä sijaitseva Pohjois-Haagan yhteiskoulu.

Asia menee seuraavaksi Helsingin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Helsingin Keskuspuiston metsää uhkaava Pirkkolan hallihanke nytkähti eteenpäin – luonnonsuojelijat ovat yrittäneet tarjota urheiluhallille parempaa paikkaa”

  1. Aivan käsittämätöntä! Pirkkolassa on jo palloiluhalli ja alle kilometrin päähän, Kehätien varteen on valmistumassa ensi vuoden kesällä vastaavaan toimintaan tarkoitettu halli, Kaarelan liikuntakeskus. Siitä vähän itään Kehätien ja Pakilantien kulmaan tulee HNMKY:n liikuntahalli. Kävelyetäisyydellä on myös Maunulan liikuntahalli.

    Pirkkolan liikuntahallista ei ole tehty myöskään kunnollista ympäristövaikutusten arviota. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin nyt tekemien selvitysten mukaan kyse on yli sata vuotta vanhasta metsästä, josta löytyy paljon aiemmin oletettua merkittävämpiä luonto-arvoja, myös erittäin uhanalaisia, suojeltuja ja harvinaisia lajeja.

    Helsingin yleiskaavassa toteaa velvoittavasti, että ”Keskuspuiston ja Helsinkipuiston yhtenäisyys ja arvot turvataan”. Kaavamääräysten mukaan ”lähtökohtana on säilyttää viherverkoston metsäinen luonne”. Rakentaminen Keskuspuiston kapeimpaan kohtaan ja yli satavuotiaaseen vanhaan metsään on ristiriidassa näiden yleiskaavaan kirjattujen velvoitteiden kanssa.

  2. ”Keskuspuiston ja Helsinkipuiston yhtenäisyys ja arvot turvataan”

    Kuten tämäkin esimerkki jälleen osoittaa, ei turvata. Pelkkää lässytystä kaikki, koska vihreys, ahneus, pakonomainen tiivistäminen ja aivoton pöhinäfetisismi. Nämä kun oikeuttavat kaikenlaiseen ympäristön raiskaamiseen ideologian ja bisneksen nimissä.

    Muistakaa tämä ensi kunnallisvaaleissa. Ja äänestäkää sen mukaan, pliis.

    1. Niin. Vihreät ehdotti, että hallin paikasta täytyy tehdä arviointi ja etsiä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, joissa luontoarvot otettaisiin paremmin huomioon.
      Kokoomukselle ja demareille se ei sopinut, vaan halli piti saada ehdottomasti juuri tuohon.

      1. No ihan kiva. Kuten sekin, että kaikki Helsingin valtapuolueet ovat tätä nykyä samaa vihreää sontaa nimestä huolimatta, joten aivan sama.

  3. Tätä se on meno persudinosaurusten maassa, ihmisiä ja luontoa ei huomioida vaan asvalttia ja kanankoppi asumista vaan lisää.

  4. Helsinkiläisiä viherpiipertäjiä suurempia totuuden venyttäjiä on maailmasta vaikea löytää, he kun eivät vaadi itseltään minkäänlaista älyllistä rehellisyyttä.

    Case Malmi lentoasema:

    Lentoasema-alueen ottaminen rakennuskäyttöön edellyttää mittavia esirakennustöitä, koska alue on suota. Hiljattain valmistuneen suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan esirakennustyöt aiheuttavat ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Esirakentaminen toteutetaan pääosin pilaristabiloinnilla, jossa maahan kairatut reiät täytetään sementillä. Näitä reikiä tarvitaan satojatuhansia. (Suomen Kuvalehti 17.2.)

    Kokonaispäästöt ovat paljon suuremmat, koska laskelmissa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisesta. Lisäksi alueelle rakennettavien talojen pohjat pitää paaluttaa teräsbetonipaaluilla. Laskelmissa ei myöskään ole huomioitu varsinaisen rakentamisen aiheuttamia päästöjä.

    Paaluja tarvitaan yhteensä noin 14 000 kilometriä. Niihin tarvittava sementtimäärä vastaa noin kolmannesta Suomen vuotuisesta sementtituotannosta. Paalujen tuotannosta tulee yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämän hiilimäärän sitomisen tarvitaan puuta noin 350 000 kuutiota.

    Rakentamisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäksi ongelmana on, että alueen maaperässä on vaarallista rikkihappo- eli sulfidisavea. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan sulfidisavi on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta. Mihin tällainen savi voidaan siirtää, ettei siitä aiheudu vaaraa ympäristölle?

    Lentoliikenteen säilyttämisestä Malmin lentoasemalla voidaan perustellusti olla montaa mieltä. Pitää kuitenkin muistaa, että Malmin lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Jos kenttä suljetaan, mihin muun muassa lentokoulutus siirretään?

    Toinen kysymys on, millaisia ilmastovaikutuksia rakennushankkeella on. On aivan selvä, että ilmaston kannalta ei ole mitään järkeä rakentaa suolle 25 000 asukkaan lähiö.

Vastaa