Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista

Kirkkonummen uusi kirjasto kätkee sisäänsä vanhan vuonna 1982 valmistuneen pääkirjaston, joka kasvoi saneerauksen ja laajennuksen myötä kooltaan kaksinkertaiseksi.

Kirkkonummen uusi kirjasto sijaitsee Kirkkotorilla keskustassa. Kuva: Jussi Helttunen.
Pääaulassa on iso lukuportaikko. Katossa taiteilija Petri Vainion Sinne-Minne-taideteos, joka on tehty koivuviiluista. Kuva: Jussi Helttunen.

Lokakuussa yleisölle ovensa avanneen uuden kirjastotalon nimi syntyi ideakilpailun perusteella. Suomeksi ”fyyri” tarkoittaa höyrylaivan tulipesää, ja se muistuttaa myös ruotsin kielen salaa ”fyr” (majakka).

Uusi kirjasto elävöittää Kirkkonummen keskustaa. Se sijoittuu uuden kunnantalon, keskiaikaisen kirkon ja torin alueelle ja on kuin kunnan perinteisen torikeskustan vastaisku etelämmässä moottoritien kupeessa sijaitsevalle marketkeskittymälle.

Fyyrissä on saman katon alla pääkirjasto, asukaspuisto, nuorisotilat, musiikkileikkikoulu ja kunnan työllistymisyksikön pyörittämä kahvila.

Kirjaston houkuttelevuutta lisäävät sen arkkitehtuuri ja taide. Ne heijastelevat rakennuksen teemoja eli saaristoa, merta ja Porkkalan aluetta. Jos aiemmin tontilla sijainnut ja vuonna 1982 valmistunut vanha kirjasto käänsi selkänsä vanhalle kivikirkolle, Fyyri avautuu kirkkoon päin yhdeltä sivultaan. Vihreäksi hapettunut kirkon kuparikatto puhuu samaa kieltä kirjaston kuparisen julkisivun kanssa.

Kirjastotalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Suunnittelussa pääsuunnittelijana työskenteli Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

”Hanke oli monelta osin poikkeuksellinen, sillä tulevia erilaisia käyttäjäryhmiä oli useita. Vanha kirjasto jäi uuden rakennuksen sisälle, sillä halusimme ratkaista suunnittelutehtävän niin, että uusi ja vanha integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sama julkisivumateriaali sitoo kokonaisuuden yhteen. Tämä tuntui myös kaupunkikuvallisesti perustellulta, parhaalta ratkaisulta. Koska tilaohjelma oli laaja, pystyimme näin käyttämään arvokkaalla paikalla olevan tontin mahdollisimman tehokkaasti”, Jukka Mäkinen kertoo.

Näkymätön liitto

Vanhan kirjaston talotekniikka oli käyttöikänsä päässä. Myös ulkoseinät ja sisäpinnat jouduttiin uusimaan.

”Tavoitteena oli, ettei vanhan ja uuden eroa huomaisi. Olemme esimerkiksi taideteoksien avulla pystyneet häivyttämään kunnostettuja vanhoja osia. Pääaulassa sijaitseva taiteilija Petri Vainion koivuviiluista tehty valotaideteos Sinne-Minne yhdistää vanhan ja uuden osan arkkitehtuurin toisiinsa”, Teemu Kurkela kertoo.

Suunnitteluprosessin aikana tutkittiin monta eri vaihtoehtoa. Vanhan osan tilajäsentelyä muutettiin, jotta lasten ja nuorten osastoille saatiin lisätilaa. Aikuisten- ja mediaosastot puolestaan siirtyivät vanhasta rakennuksesta uudisosaan.

”Haastavaa oli löytää ratkaisut vanhojen rakenteiden ja uusien osien liittymäkohdille. Lisäksi vanha rakennus sisältää aina toteutustapoja ja yksityiskohtia, joiden alkuperäiset suunnitelmat eivät pidä tarkkaan paikkaansa, ja rakenteita täytyy avata ja selvittää”, Mäkinen kertoo.

Kirkkonummen pääkirjasto

  • Tilaaja: Kirkkonummen kunta
  • Rakennuttajakonsultti: WSP Finland
  • Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit, pääsuunnittelija Teemu Kurkela, projektiarkkitehti Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehti Tiina Rytkönen
  • Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland
  • Urakoitsija: Rakennus Omera 12/2017–3/2019, SRV Rakennus 6/2019–2020
  • Kokonaispinta-ala on noin 5 000 neliötä.
Koska lattiakorot haluttiin pitää ennallaan ja 1980-luvun kerroskorkeudet olivat matalammat kuin nykyään, uudisrakennuksen ykköskerroksessa oli taloteknisten asennusten kannalta lukuisia tiukkoja paikkoja.

”Osin laajennus tehtiin vanhan yksikerroksisen siiven päälle, joten tälle sekä tulevan lukuportaan alueelle tarvittiin lisää kantavia rakenteita. Näillä alueilla vanhan rakennuksen lattioita jouduttiin avaamaan lisäpaalutuksen vuoksi. Paalutuskone tuotiin rakennuksen sisälle”, Mäkinen kertoo.

”Uudisosassa on tiheä pilaristo ja palkisto, jotka ovat kaikki dimensioiltaan hoikkia ja ohuita. Koko rakennejärjestelmä ja siihen liittyvät rakennustekniset haasteet saatiin hyvän rakennesuunnittelijan avulla onnistumaan. Nämä tuovat laajennusosan sisäarkkitehtuurille omaleimaisen ilmeen.”

Kohdevalaisimia aikuisten osaston ikkunarivissä. Kaikki valot ovat messinkiä ja yksilöllisesti kohteeseen suunniteltuja. Lukupöytä on sisustusbetonia ja 50 metriä pitkä. Kuva: Jussi Helttunen.

Yksi haaste palkkien kanssa oli niiden korkeus, sillä korkeimmat olivat 120 senttimetriä korkeita. Se aiheutti omat kommervenkkinsä esimerkiksi talotekniikan asennuksille.

”Palkkiväli on vain 40 senttiä, joten tarvittiin hoikkia asentajia talotekniikan asennuksiin, alakautta tehtäviin töihin.”

Tärkeää oli myös rakenteen jäykistyminen ja nurjahdusten estäminen. Rakennuksen koillissivulla on 100 pilaria ja 99 kapeaa ikkunaa niiden väleissä.

”Pilareiden väleihin sijoitettiin nurjahdustuet, jotta pilaristo toimii rakennusteknisenä kokonaisuutena.”

Uusi urakoitsija

Kunta oli aikoinaan valinnut kohteen urakoitsijaksi Rakennus Omeran, joka teki kesken hankkeen konkurssin maaliskuussa 2019. Vaikeudet näkyivät työmaalla jo tätä ennen esimerkiksi aikatauluongelmina.

”Työmaa tyhjennettiin yhden päivän aikana, ja kunta otti ohjat käsiinsä. Hankkeen jatko kilpailutettiin uudelleen, ja uudeksi urakoitsijaksi valikoitui SRV Rakennus. Me teimme uudet urakka-asiakirjat, joihin määriteltiin jo tehty ja seuraavalle urakoitsijalle kuuluva rakennussuoritus”, Mäkinen kertoo.

Kirjaston valmistuminen viivästyi noin vuodella konkurssin vuoksi. Uusi urakoitsija joutui myös korjaamaan edellisten vaiheiden keskeneräisyyksiä ja puutteita.

”Nostan hattua SRV:lle, sillä oli kova riski ottaa vastuulleen keskeneräinen työmaa. Saimme paikalle porukan, jolla oli osaamista, tahtoa ja ammattiylpeyttä viedä hanke onnistuneesti maaliin.”

Mäkisen ja Kurkelan mukaan SRV hallitsi vaikean kohteen loppuun saakka.

”Kirjastossa on paljon uniikkeja ratkaisuja ja yksityiskohtia. Toistuvuutta on vähän verrattuna moniin uudiskohteisiin, joissa detaljisuunnittelun määrä on paljon rajallisempi”, Kurkela kertoo.

Materiaaleissa korostuu sisällä arkkitehtuuria korostava valkobetoni, tammirimoitus sekä messinki. Julkisivun kupariverhouksen verkkomainen muoto assosioituu kalaverkkoon.

Kirjaston opetustila jossa luonnonvalo tulee pikkuikkunoista. Kuva: Jussi Helttunen.

Kustannukset kasvoivat merkittävästi

Kirjaston rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 19–20 miljoonaa euroa ja se pitää sisällään kiinteät kalusteet. Kustannuksiin vaikuttaa myös esimerkiksi rakennusyhtiö Omeran konkurssi.

Kunta on käynnistänyt myös sisäisen selvityksen kustannusten noususta.

Kunnalle kertyi lisäkustannuksia konkurssin jälkeen, sillä se joutui tekemään hätätöitä esimerkiksi jo rakennetun osan suojaamiseksi.

Lopulliset kustannukset selvinnevät vuoden 2020 aikana ja niihin vaikuttavat esimerkiksi korvausvaatimukset Rakennus Omeran konkurssipesälle ja rakennusaikaisesta vakuudesta saatava summa.

Kun kirjastohankkeesta alunperin päätettiin, kustannusarvio oli noin 10 miljoonaa euroa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Kirkkonummen uuden kirjaston sisälle ”piilotettiin” vanha rakennus – ensimmäisen urakoitsijan konkurssi hidasti valmistumista”

  1. Kyllähän se ruoste oleellisena osana merenkäyntiin liittyy, muuta yhteistä ei taida olla aiheeseen tuolla laatikolla.

    Vähän kuten Turun Funikulaari, kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin.

    1. ”… kyllä sekin jotakuta naurattaa, koko matkan pankkiin…”

      Jaa meinaatko arkkitehtiä vai ketä?

Vastaa käyttäjälle Janne Hukkavaara Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat