Lautta odottaa Helsingin Sompasaaren kärjessä Timo Penttiä ja hänen monitoimikairakonettaan. On alkamassa tiistainen työrupeama, jonka aikana Sirpalesaaren laiturilaajennusta palvelevat pohjatutkimukset nytkähtävät eteenpäin.
”On otettava selvää, onko louhepatjan alla savea ja missä määrin. Se onnistuu monitoimikairakoneella”, Pentti kertoo.
Kun hän 31 vuotta sitten aloitti ensimmäisen kerran pohjatutkimusten parissa Helsingin kaupungilla, kenttäryhmiin kuului yleensä kolme jäsentä. Kun tietotekniikka ja automaatio hieman myöhemmin muuttivat kairaustyön luonnetta, tiimeistä paljolti luovuttiin. Nykyään kaiken tarvittavan voi tehdä kentällä yksin.
”Aiemmin tarvittiin runsaasti fyysistä voimaa. Sitä tarvitaan jossain määrin nytkin, esimerkiksi siinä, kun on yhdellä kädellä kannateltava 15–16 kilon painoisia kairaustankoja.”
Yhteensä Pentti on kiertänyt Helsingin kaupunginalueella pohjia tutkimassa noin neljännesvuosisadan ajan. Sitä ennen hän työskenteli automekaanikkona kahdeksan vuoden ajan, kunnes kyllästyi työskentelyyn sisätiloissa, tuli hakeneeksi pohjatutkimusavustajan paikkaa ja saaneeksi sen. Vaikka hän ulkoilmaihmisenä piti työstään alusta lähtien, lievä leipääntyminen vaivasi ja hän kouluttautui Ikaalisissa asesepäksi.
”Se ura tyssääntyi alkuunsa, kun kouluampumiset tekivät alasta epäsuositun eikä töitä sitten löytynytkään. Tuli mentyä raksalle, kunnes satuin ottamaan oikeaan aikaan yhteyttä vanhaan työnantajaan, joka toivotti tervetulleeksi.”
Moderneista maaperäkairoista museoautoihin
Timo Pentti viihtyy sosiaalisesta luonteestaan huolimatta yhden miehen tiimissään. Edes silloin, kun työväline tökkii,Timo Pentti viihtyy ulkotöissä kelillä kuin kelillä.<EP> apuvoimia ei tarvita. Kahdeksan vuotta kestäneen automekaanikkopestin aikana kertyi kokemusta kaikessa kädentaidollisessa perustekemisessä hitsaamisesta poraamiseen. Taidoille on paljon käyttöä myös vapaa-aikana, jota olennaisilta osiltaan täyttää vanhojen moottoripyörien ja museoautojen, tällä hetkellä erityisesti vuoden 1946 Chryslerin, kunnostaminen.
”Se on varsinainen taideteos: seitsemän metriä pitkä, ja peltiä yhtä paljon kuin viidessä Minissä. Silti se on kahden hengen auto, jolla viimeisessä runsaassa käytössä Hernandez-niminen heppu ajeli kaupparatsuna ympäri Amerikan manteretta. Olen ottanut selvää.”
Pentille riittää työmatka-ajoksi viikoittainen reissu nykyiseltä kotipaikkakunnalta Hämeenkyröstä Helsinkiin maanantaiaamuisin ja paluu torstai-iltana. Syntyperäiseltä stadilaiselta oli nuoruudessa kova siirto muuttaa Kalliosta Vallilaan, mutta vanhemmiten parisuhteen myötä tutuksi tullut lande on alkanut miellyttää.
”Hesassa tulee oltua työviikot maanantaista torstaihin, se riittää. Ja on hyvä, että työ on ulkotyötä. Suhtautuminen työpaikalla sisä- ja ulkohommien mieluisuuteen vaihtelee. Minä olen ulkoilmaihminen, minkä johdosta tuli aikanaan hakeuduttua autokorjaamosta maastoon. Toki sekin on vaikuttanut, että mieluummin teen sellaista työtä, jossa jokainen päivä on erilainen. Pohjatutkijan homma on sellaista.”
Pentin nykyinen suhde Helsinkiin muovautuu työkeikkojen kautta. Niitä on varsinkin uusille ja suunnitelluille tuleville asun<HH>to<HH>alueille – kaikkialle, missä on tehtävä pohjatutkimuksia rakennettavuuden selvittämiseksi ja rakennushankkeiden suunnittelun ja kustannusarvioiden pohjaksi.
Kun valittu maastopiste on kairattu, Timo Pentti saa ruudulle ja vähän myöhemmin piirustukseksi printattuna pistekohtaiset tulokset. Niistä hän – ja vähän ajan päästä suunnittelija – näkee, mihin syvyyteen kannattaa perustaa ja kannattaako pohjaa vahvistaa. Paljon muutakin pohjatutkimuskuvista näkee se, joka on oppinut neljännesvuosisataisella kokemuksella kuvia lukemaan.
Timo Pentti
- Ikä: 56 vuotta
- Helsingin kaupungilla 1990-2004, 2010-
- Työtehtävä: pohjatutkimusmestari Staralla (alun perin automekaanikko)
- Kotipaikka: Hämeenkyrö
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pohjatutkimusmestari Timo Pentti tutkii pohjat ja huoltaa kairat”