Vantaa haluaa laajentaa Kivistöä uudella asuin­alueella – Suunnittelua ohjaa lähes näkymätön itiökasvi

Kivistö laajenee kaakkoon 1 200 ihmisen uudeksi asuinalueeksi.

Vantaan Kivistön asuinalue on laajenemassa kehäradan eteläpuolelle, missä nyt on lähinnä metsää. Kuva: Ville Maali HS

Miten sovittaa tehokkaasti rakennettuja asuin­kortteleita vilkkaan juna-aseman tuntumaan, jos alueella viihtyvät suojelua nauttivat lajit, kuten liito-orava ja lahokavio­sammal?

Tällaista sovittelua on tehty Vantaan Kivistön keskustassa, jossa uuden asuinalueen Lumikvartsin asemakaava on parhaillaan nähtävillä.

Lumikvartsi sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä Kivistön juna-asemasta kehä­radan eteläpuolella.

Runsaan viiden hehtaarin metsäalueelle on kaavoitettu asuntoja 1 200 ihmiselle. Sen länsipuolelle sijoittuvat Onnenkivenpuisto, Kivistön uusi kauppakeskus ja muut keskusta­toiminnot. Etelässä kulkee Tikkurilantie.

Lahokaviosammalta on Lumikvartsin alueella havaittu vain paikoin, mutta sitä on liito-oravien pohjoisesta etelään suuntautuvalla kulkureitillä, joka on merkitty Onnenkivenpuistoksi.

Lahokaviosammal on vanhojen metsien erikoinen, lähes lehdetön lehtisammal, joka kasvaa lahoilla puunrungoilla. Sen itiöpesäkkeet nousevat esiin syksyllä.

Onnenkivenpuiston keskeistä luontoväylää tukemaan on suunniteltu Lumikvartsiin itä-länsi-suuntainen vihervyöhyke, joka aikanaan ulottuu uudelle Lapinkylän asemalle.

”Onnenkivenpuiston kautta liito-oravat pääsevät ylittämään kehäradan. Lahokavio­sammalet taas ovat merkki tämän metsäalueen laadusta”, sanoo Kivistön aluearkki­tehti Anna-Riitta Kujala.

Kivistön keskustan rakentamisen periaatteena on rakentaa tiiviisti asemien lähettyvillä, jotta muualla mahdollisimman suuri alue säästyy rakentamiselta.

Lahokavio­sammal ei ole enää erityisesti suojeltava laji

Lumikvartsia on suunniteltu ennen kuin korkein hallinto-oikeus (KHO) teki vuosi­kirja­päätöksen lahokaviosammalesta. KHO päätti toukokuussa, että Espoon Ruukinrannassa lahokavio­sammalen esiintymän saa siirtää toiseen paikkaan sen säilymistä uhkaavan rakentamisen tieltä.

Lupaehtojen mukaan siirto oli tehtävä asiantuntijan ohjauksessa, lajin kasvualustana toimivien kantojen läheisyydestä oli siirrettävä myös muuta lajille soveltuvaa kuusi­lahopuuta, siirron onnistumista oli seurattava kymmenen vuotta siirron toteuttamisen jälkeen ja siitä oli raportoitava vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristö­keskukselle.

Kesäkuun lopussa tuli voimaan myös valtioneuvoston asetus, joka poisti lahokavio­sammalen statuksen erityisesti suojeltavana lajina.

Näiden muutosten taustalla on se, että parin viime vuoden aikana lahokaviosammal on opittu tunnistamaan muutenkin kuin vain helposti havaittavista itiöemistään. Sen esiintymispaikkoja on löydetty tuhansia lisää pelkästään pääkaupunki­seudulla.

Uuudenmaan ely-keskuksen johtava asiantuntija Ilpo Huolman arvioi, että näiden muutosten jälkeen ely-keskus ei enää lähde tekemään rajauksia lajin esiintymis­alueiden rauhoitusta varten.

Hän korostaa, että lahokaviosammal on kuitenkin yhä laji, jonka suotuisan suojelun tason säilyminen tulee turvata. Tämä ei silti edellytä jokaisen esiintymän säilyttämistä paikallaan.

Vantaalla lahokaviosammalta esiintyy jo useilla suojelualueilla, ja uudessa yleis­kaavassa näitä suojeluvarauksia on lisää.

Lahokaviosammalta esiintyy myös Lumikvartsien naapurissa eli Kivistöntähden alueella, jonka asemakaavan Vantaan kaupungin­valtuusto hyväksyi viime marraskuussa. Kaavasta on valitettu nimenomaan lahokaviosammalen vuoksi.

Vantaa on kaavaillut Kivistöntähteen päiväkotia, liiketiloja sekä asuntoja noin 1 500–1 600 ihmiselle. Liito-oravien kulkureitille on kaavoitettu Onnenkivenpuisto, jonka itäpuolelle nyt kaavoitettu Lumikvartsi siis sijoittuu.

Asumisen laatua vaalitaan

Kaavoittajan on pidettävä huolta, että suojeltavien lajien esiintymistä ei tärvätä. Uusia asemakaavoja tehtäessä on kuitenkin vaalittava myös asumisen laatua.

Kivistön keskustan erityisenä ongelmana oli pari vuotta sitten se, että alueelle valmistui yhtä aikaa paljon samantyyppisiä pieniä asuntoja, jolloin markkinat menivät tukkoon.

Sittemmin Vantaa on linjannut, että kerrostalon asunnoista saa olla enintään 10 prosenttia yksiöitä.

Asemakaavaan piirretyllä rakennusalalla voidaan suoraan vaikuttaa myös talojen ulkomittoihin. Hoikaksi piirretty rakennusala estää sellaisten syvärunkoisten, keski­käytävällä varustettujen talojen synnyn, joihin rakentuu pieniä putkilomaisia asuntoja. Monet arkkitehdit pitävät syvärunkoisia taloja erityisen ongelmallisina asumisen laadulle.

”Lumikvartsin taloissa runkosyvyys on 12–14 metriä, jolloin niihin ei voi tulla putkilomaisia asuntoja”, Kujala sanoo.

Lumikvartsin kaavatyössä Vantaa on ensimmäistä kertaa hyödyntänyt Spacemaker-ohjelmistoa, joka ketterästi näyttää, miten rakennusten massoittelu vaikuttaa asuntojen saamaan päivänvaloon, meluisuuteen tai kortteleiden tuuliolosuhteisiin ja mikroilmastoon.

Näitä olosuhteita on tyypillisesti kartoitettu konsulttityönä, johon menee oma aikansa. Konsulttiselvityksistä ei Lumikvartsia suunniteltaessa vielä luovuttu.

Kujalan mukaan Spacemaker on nopeuttanut työtä olennaisesti.

”Ohjelmisto tukee esimerkiksi päivänvalon maksimointia asunnoissa”, hän kiittää.

Asumisen laatua on tavoiteltu myös siten, että kortteleiden kaapelivedot ja putkiverkosto on niputettu yhteen linjaan katualueella, mikä säästää maanalaista tilaa istutuksille eri puolilla. Vielä vehreämpään lopputulokseen päästäisiin, jos maanalainen infra sijoitettaisiin infratunneliin.

Asumisen monipuolisuutta on lisätty kolmikerroksisten rivitalojen korttelilla. Ihmisille halutaan tarjota vaihtoehtoja.

”Tämä on kuitenkin erittäin tehokas kaava, niin kuin juna-aseman läheisyydessä kuuluu ollakin”, Kujala sanoo.

Asuntoihin on rakennusoikeutta luvassa runsaat 58 000 kerrosneliötä kuuteen asuinkortteliin sijoitettuna. Korkeimmillaan rakennukset nousevat 11 kerrokseen kehäradan vieressä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vantaa haluaa laajentaa Kivistöä uudella asuin­alueella – Suunnittelua ohjaa lähes näkymätön itiökasvi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat