Vantaalle tehtiin talo, jonka asunnoissa on vessa eteisessä – ”Mielestäni tämä on innovatiivinen ratkaisu”

”Se on jotenkin epätasapainossa asuntosuunnittelussa, että kylpyhuone vie niin ison osan pienestä asunnosta.”

Lumon uusissa vuokra-asunnoissa astutaan rappukäytävästä suoraan kylpyhuoneeseen. KUVA: KIMMO RÄISÄNEN

Vantaalle kävelymatkan päähän Tikkurilan juna-asemasta on valmistumassa vuokra-asuntoyhtiö Lumon uudenlaisia vuokra-asuntoja, joissa eteinen ja kylpyhuone ovat samassa laatoitetussa tilassa. Välissä on vain lasiset huurreliukuovet.

Asuntoon siis astutaan sisään käytännössä kylpyhuoneen kautta. Pienelle pyykinpesukoneelle on paikka eteisen kaapissa. Mistä ihmeestä on kyse?

Kerrostalo on kiinteistösijoitusyhtiö Kojamon, rakennusyhtiö Firan sekä arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin yhdessä kehittämän asumiskonseptin pilottikohde. Ideana on testata, millaisilla ratkaisuilla pienissä kerrostaloasunnoissa voidaan säästää hukkaneliöitä.

”Näin asukkaiden käyttöön jäävä tila saadaan suuremmaksi”, sanoo Kojamon kehitys­päällikkö Matti-Pekka Koistinen.

Uudiskohteissa kylpyhuoneet vievät paljon tilaa, koska niissä täytyy rakentamis­määräysten mukaan päästä kulkemaan esteettä esimerkiksi pyörätuolilla.

Esteettömyydestä ei ole kuitenkaan tingitty Tikkurilassa, sanoo uudenlaista konseptia kehittänyt arkkitehti Minna Lukander Tallista.

Eteinen ja kylpyhuone muodostavat esteettömän tilan, jota hän kutsuu monitilavyöhykkeeksi. Sen voi sulkea asuintilasta toisella liukuovella.

Kriittistä palautetta somessa

Kojamo on kuvaillut itseään asumisen rohkeaksi uudistajaksi. Siinä yhtiö on onnistunut ainakin Facebookin arkkitehtuurifoorumilla käytyjen keskustelujen perusteella. Sosiaalisessa mediassa moni on ollut hämmentynyt asuntojen kylpyhuoneratkaisusta.

”Moniakaan tilansäästömahdollisuuksia ei ole vielä kokeiltu. Olisi mahdollista yhdistää kätevästi WC ja parveke”, kommentoi eräs.

”[Parvekkeen] kaide = riuku”, sutkauttaa toinen.

”Ennen valitettiin kun eteisestä saattaa nähdä suoraan WC:n jos sen ovi on auki. Nyt ei ole sitä ongelmaa kun saavutaan kätevästi suoraan vessaan”, kirjoittaa kolmas.

”Tässä täytyisi nyt joku innovaatiopalkinto kyllä jakaa.”

Juuri innovaatioita kohteessa on yritetty luoda. Eteis-kylpyhuoneen lisäksi jokaisessa asunnossa on oma irtaimistovarasto, joka korvaa perinteisen häkkivaraston.

”Ihmiset, jotka omistavat kalliin polkupyörän, usein haluavat tuoda sen huoneistoon sisälle”, Lukander perustelee.

Säilyttävätkö asukkaat siis samassa tilassa puhtaat vaatteet ja likaiset harrastusvälineet?

”Onhan asunnossa vaatekaappeja.”

Suurimmassa osassa asunnoista ainoat kiinteät kaapit ovat eteis-kylpyhuoneessa.

Ekologisuutta ja yhteisöllisyyttä

Uusi Lumo-kohde on suunnattu ekologista ja yhteisöllistä elämäntapaa arvostaville ihmisille. Asuntoja markkinoidaan muun muassa autottomille konmarittajille.

Syyskuussa Lauri Korpisen katu 8:aan valmistuvassa talossa on 169 asuntoa, joista valtaosa on yksiöitä. Kaksioita on 21 ja kolmioita 5. Pienin asunto on 21,5 neliötä, suurin 55 neliötä. Asuntojen vuokrat alkavat runsaasta 700 eurosta.

Yli puolet asunnoista on jo vuokrattu.

Mutta voiko eteis-kylpyhuoneratkaisu todella olla rakentamismääräysten mukainen?

Asunnon wc:n ja pesutilan sekä eteisen mitoituksesta on säädetty rakennuksen esteettömyyttä koskevalla asetuksella.

Asetuksen mukaan näissä tiloissa on oltava halkaisijaltaan vähintään 1,3 metriä vapaata tilaa ja liikkumisesteisen henkilön pitää voida käyttää tiloja.

Yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä sanoo, että yksittäisissä tapauksissa asetuksen soveltamisen ratkaisee kuitenkin kunnan rakennus­valvonta­viranomainen. Viranomaisella on laaja säännösten soveltamis- ja harkintavalta.

Lukanderin mukaan ratkaisu on rakennus­valvonta­viranomaisen hyväksymä.

”Vantaalla suhtauduttiin myönteisesti ja katsottiin, että tämä on mielenkiintoinen kokeilu. Piti osoittaa, että riskit on hallittu vedenohjauksen kannalta.”

Eteis-kylpyhuone eli monitilavyöhyke on yhtenäistä märkätilaelementtiä, jossa on vedeneriste. Lattiakaivoja on kaksi: yksi eteisen puolella, toinen suihkunurkassa.

”Mielestäni tämä on innovatiivinen ratkaisu, miten kylpyhuoneesta saadaan esteetön ja silti siihen ei käytetä paljon neliöitä”, Lukander sanoo.

”Katsotaan, millaisia kokemuksia tästä tulee asukkailta.”

Pyykillä tapaa naapureita

Talossa on panostettu yhteisiin tiloihin.

Ensimmäisessä kerroksessa on talopesula, joka ei ole mikä tahansa piskuinen pesutupa: 150 neliön tilassa on rivissä 16 pesukonetta ja 18 kuivausrumpua. Mallia on haettu Yhdysvalloista.

”Kantavana ajatuksena on, että kun lähtee pesemään pyykkiä, samalla tavataan naapureita”, Koistinen kertoo.

Pesulan käyttö sisältyy vuokraan, samoin pesuaineet.

”Pyykit saa ainakin pestyä tässä talossa”, sanoo Kojamon viestintäjohtaja Irene Kantor.

Pesukoneiden vieressä on hyvin varusteltu keittiö. Lukanderin mukaan pesula muuntuu vaikka juhlatilaksi, joka laajenee tarvittaessa sisäpihalle. Pesukoneiden vieressä voi viettää syntymäpäiviä tai pikkujouluja.

”Tilojen käyttötavan yhdistäminen on yleistä yhteisöllisissä taloissa ainakin maailmalla.”

Seinän takana on saunaosastot, joissa on suomalainen sauna ja infrapunasauna. Pyörävarastossa on paikat 120 polkupyörälle. Rappukäytäviin on lisäksi ripoteltu yhteisiä pieniä tiloja esimerkiksi etätyöhön tai -opiskeluun.

Koistisen mukaan asuntojen irtaimisto­varastot ovat mahdollistaneet sen, että talossa on tavallista enemmän yhteisiä tiloja.

Myös yksinasuvat tarvitsevat tilaa

Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander ihmettelee silti asuntojen tilaratkaisuja.

”Onhan se aika kaukana normaalista käsityksestä, mitä yksityisyys on. En näe sitä normaalina asumisen ratkaisuna. Ääneneristämätön vessanovi lasista on kyllä enemmän vitsi kuin hyvää rakentamista”, hän sanoo.

”Aina löytyy ne muutamat, jotka ovat valmiita näihin muuttamaan, mutta monet joutuvat. Ei pitäisi rakentaa itsellemme huonompaa oloa asumisen kautta.”

Helanderin mukaan asuntojen rakennuttajilla on virheellinen käsitys, että yksin asuvat haluavat asua nimenomaan yksiöissä. Hän näkee ahtaan asumisen opiskeluaikaan tai nuoreen aikuisuuteen liittyvänä asiana.

”Paljon on puhuttu siitä, että asuntokunnat ovat pieniä. Siitä on vedetty yksioikoinen vastaus, että kun joku asuu yksin, hänelle tarvitaan yksiö. Tämä on jännä ajattelu.”

Helanderin mielestä miniasuminen hallitsee jo liikaa asuntojen rakentamiseen liittyvää keskustelua Suomessa. Miniasuntoja on arvostellut myös esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

Miniasuntoja tulee lisää

Keskustelu miniasunnoista alkoi kiihtyä vuonna 2015, kun asuntosijoitusyhtiö Sato esitteli 15,5 neliön studiokotinsa. Pari vuotta myöhemmin niitä valmistui kerrostalollinen Vantaan Martinlaaksoon.

Nyt studiokoteja ollaan rakentamassa myös Helsingin Rastilaan. Kaavoittajan vaatimuksesta asuntojen pinta-alaa on kasvatettu 20 neliöön.

Rakennusyhtiö YIT julkisti omat 24 neliön Smartti-asuntonsa vuonna 2016.

Sittemmin kiinteistösijoitusyhtiö Nrep on tuonut Helsingin Katajanokalle ja Sörnäisiin Noli Studios -asumisratkaisun, joka tarjoaa hotellin ja kodin välimuodon: yksityisyyttä pienessä huoneessa ja yhteisöllisyyttä sen ulkopuolella.

Nolin studioita on tulossa pääkaupunki­seudulle vielä lisää: syyskuussa avautuu kolmas kohde Vantaan Myyrmäessä ja myöhemmin Helsingin Malmilla.

Painetta pienien asuntojen rakentamiseen ovat lisänneet kaupungistuminen ja asuntojen hinnannousu.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Vantaalle tehtiin talo, jonka asunnoissa on vessa eteisessä – ”Mielestäni tämä on innovatiivinen ratkaisu””

  1. Kyseessä on innovaatio omistajan voiton maksimoimiseksi. Irtaimistovarastoa asunnossa ei lasketa rakennusoikeuteen, voi käyttää alkovina. Huono vitsi koko ”kehityshanke”. Ei tietoakaan kehittämisestä, jossa pääpaino olisi asunnon asuttavuudessa asukkaan näkökulmasta, tai edes halpa vuokra. Nämähän on sikahintaisia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat