Tutkimus: Kosteusvauriorakennuksiin liittyvälle astmalle ei löytynyt geeniprofiilia

Sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden ympäristöherkkien geeniprofiili erottui selvästi muista ryhmistä.

Tutkimukseen osallistui 88 tupakoimatonta naista, joilla oli todettu aikuisiällä kehittynyt astma tai ympäristöherkkyys, sekä terveitä verrokkihenkilöitä. Osalla astman kehittyminen ja oireet liittyivät kosteusvauriorakennuksiin. Tutkimuksessa verrattiin ryhmien geeniprofiileja (RNA-merkkiaineprofiileja) toisiinsa. Merkkiaineprofiilit tunnistettiin nenän limakalvolta ja veren valkosoluista moderneilla biolääketieteen menetelmillä.

Ympäristöherkät haluttiin ottaa mukaan tutkimukseen, koska ympäristöherkillä voi olla samantyyppistä pitkittyvää sisäilmaan liittyvää oireilua kuin astmapotilailla ja astmapotilaissa on enemmän ympäristöherkkiä kuin väestössä keskimäärin. Ympäristöherkät henkilöt saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Nämä oireet eivät selity ympäristötekijöiden vaikutuksilla.

Astmapotilailla, joiden astman kehittyminen ja oireilu liittyi kosteusvaurioon, ei todettu erityistä merkkiaineprofiilia, joka erottaisi sen muista ryhmistä.

”Yllättävä löytö tutkimuksessa oli, että ympäristöherkkyyspotilaiden merkkiaineprofiili erottui muista ryhmistä”, professori Harri Alenius Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.

”Ympäristöherkkyyspotilaiden veren valkosolujen geenien toiminnan muutokset erottuivat selvästi terveistä verrokeista. On mahdollista, että nämä immuunivasteeseen liittyvät muutokset ovat yhteydessä elimistön krooniseen stressiin ja psykososiaaliseen kuormitukseen.”

Vaikka kosteusvaurioihin liittyvää astmaa sairastavilta ei löytynyt erityistä geeniprofiilia, niin verrattaessa kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiileja toisiinsa, niistä löydettiin kuitenkin samoja piirteitä.

”Samankaltaisuus kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavien ja ympäristöherkkien geeniprofiilissa viittaa siihen, että oireilun taustalla voi olla yhteisiä mekanismeja”, ylilääkäri Hille Suojalehto Työterveyslaitoksesta sanoo.

”Tämä löydös tuo lisää ymmärrystä pitkittyneen sisäilmaoireilun mekanismeista. Koska pitkittyvä oireilu voi heikentää merkittävästi työ- ja toimintakykyä, on tärkeää tunnistaa taustalla vaikuttavat tekijät, jotta hoitokeinoja voidaan kehittää”, Suojalehto kertoo.