Kuluttajien luottamus on edelleen hyvin matalalla, heijastuu asunnon ostoaikeisiin

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli vuoden 2023 helmikuussa -11,9, kun se tammikuussa oli -12,7 ja viime vuoden joulukuussa -18,5. Ennen Ukrainan sodan syttymistä viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 0,5.

Näkemykset taloudesta paranivat helmikuussa aavistuksen tammikuuhun verrattuna. Vuodentakaisiin nähden näkymät olivat yhä selvästi huonommat.

Arvio oman talouden nykytilasta ja odotukset omasta sekä varsinkin Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät edelleen hyvin heikolla tasolla. Suunnitelmat käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan pysyivät lähes ennallaan ja hyvin niukkoina.

Ajankohtaa pidettiin erittäin epäedullisena ostoksille. Auton ja asunnon ostoaikeita ilmeni normaalia vähemmän.

Arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi taas ennätystasolleen. Odotus inflaatiosta vuoden kuluttua säilyi lähes ennallaan matalampana. Sen sijaan oma rahatilanne koettiin jälleen hyväksi ja työttömyyden uhka tavanomaiseksi.

Lainanottohalukkuus olematon

Helmikuussa ajankohtaa pidettiin viime kuukausien tapaan erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain 10 prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 36 prosenttia piti säästämistä kannattavana.

Samalla myös aikomukset lainanottoon olivat hyvin vähäisellä tasolla. Helmikuussa vain 13 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat helmikuussa jälleen hyväksi. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan tavanomaisen verran. Rahaa oli helmikuussa jäänyt säästöön 58 prosentialla kuluttajista ja 74 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Helmikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain yhdeksän prosentin mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla helmikuussa yhä erittäin niukalti. Ostoaikeet laantuivat varsinkin vuodentakaisiin verrattuna.

Helmikuussa vain kahdeksan prosenttia kuluttajista aikoi lisätä ja melkein puolet eli 47 prosenttia vähentää rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin helmikuussa vähemmän kuin normaalisti pitkällä ajalla. Sama tilanne vallitsi asunnon ostamisen ja myös peruskorjaamisen suhteen.

Helmikuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 15 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Helmikuussa luottamus talouteen oli poikkeuksellisesti vahvinta Itä-Suomessa (luottamusindikaattori -3,1). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-17,8). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (-4,7).

Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat helmikuussa työttömät (-17,9). Helmikuussa kuluttajien näkemykset taloudesta paranivat aavistuksen, tästä huolimatta nykytilan arvio ja odotus omasta taloudesta ja varsinkin odotus Suomen taloudesta olivat edelleen hyvin heikot. Viime vuoden helmikuuhun nähden talouden näkymät olivat nyt selvästi huonommat.

Kuluttajista 33 prosenttia arvioi helmikuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuosi sitten. Vain 22 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan kyselyhetkellä viimevuotista vahvempana.

Peräti 80 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten, ja vain viisi prosenttia näki sen parempana.

Helmikuussa 19 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Lähes puolet eli 45 prosenttia kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 26 prosenttia kuluttajista ja 19 prosenttiapelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,1. Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–16. helmikuuta 1008 Suomessa asuvaa henkilöä.