NCC:n korjaamasta toimistorakennuksesta laskettiin hiilijalanjälki – päästöt noin 40 prosenttia uudisrakennuksen päästöistä

NCC Suomi kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti. SItä verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen.

Lue lisää: NCC ostaa ja peruskorjaa arvotalon Helsingin ydinkeskustassa

Hiilijalanjäljen laski Sweco. Laskelmat tehtiin ympäristöministeriön laskentaohjeen mukaan. Se ottaa huomioon muun muassa sähköjärjestelmien uusimisen ja rakennuksen energiankulutuksen.

Lisäksi tehtiin toinen vertailulaskelma, jossa huomioitiin uudisrakentamisessa myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois. NCC:n suunnittelupäällikkö Ville Laankoski kertoo, että tätä ympäristöministeriön laskentamalli ei huomioi, minkä vuoksi purkavan uudisrakentamisen hiilijalanjälki näyttää kokonaisuutena todellista hiilijalanjälkikuormitusta pienemmältä.

Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 prosenttia uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä eli 1–5 vuotta.

Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella.

Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 prosenttia pienemmät kuin uuden rakentamisen.

Kulma21 valmistui tämän vuoden kesäkuussa. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Tengbom, rakennesuunnittelusta WSP Finland ja LVISA-suunnittelusta Granlund. Rakennuttaja oli NCC Property Development.

Muutos vaatii monialaista osaamista

Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa.

”Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa”, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen sanoo.

Kulma 21 on hänen mukaansa hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö.

”Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.”

Juttua muokattu hiilijalanjäljen laskemista koskevalla osuudella 3.11.