Vantaa alkaa toteuttaa ensimmäisenä Suomessa rakentamisen luontohaittojen ekologista kompensaatiota

Vantaa ottaa käyttöön kaavoitushankkeissa uuden luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation.

Suuren osan luontohaitasta aiheuttaa maankäyttö, eli maa-alan hyödyntäminen esimerkiksi asuntojen, toimitilojen ja katujen rakentamiseen.

Vantaan kompensaatiotoimissa yhdelle alueelle aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävillä toimilla toisaalla. Kompensaatio otetaan ensin käyttöön yhdessä kaavahankkeessa, ja sitä laajennetaan vähitellen kaikkiin Vantaan kaavahankkeisiin, joista aiheutuu luontohaittaa.

”Vantaa haluaa olla edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa, ja ekologisen kompensaation käyttöönotto on merkittävä askel tällä tiellä. Ensimmäisestä luontohaittojen kompensaatioon käytettävästä hyvitysalueesta on nyt tehty virallinen päätös, ja varsinaiset luonnonhoitotoimenpiteet alueen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi alkavat tämän vuoden aikana”, kertoo Vantaan kiinteistöjohtaja Antti Kari.

Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio toteutetaan osana kaavahanketta Itä-Hakkilan Siltaniityssä, jonne kaavoitetaan Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö. Säilöönottoyksikön rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt.

Nykyisellään kaavoitettavalla alueella kasvaa metsää, jota joudutaan kaatamaan. Kaadettavien puiden määrä pyritään minimoimaan, minkä lisäksi puiden kaatamisen aiheuttamaa haittaa luonnolle kompensoidaan toisaalla, ekologisen kompensaation keinoin.

Hyvitysalueena, jolla luonnon tilaa vastaavasti parannetaan, toimii kaupungin omistama Palokallion alue Sotungissa. Alue on nykyisellään talousmetsää.

Raamit ekologisen kompensaation käytännön toteuttamiselle antaa uudistunut lainsäädäntö.

Kesäkuussa 2023 tuli voimaan uusi luonnonsuojelulaki, jossa määritellään vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Siinä luonnolle koituva haitta hyvitetään parantamalla luonnon tilaa niin sanotulla hyvitysalueella toisaalla. Luonnon tilaa hyvitysalueella voidaan parantaa esimerkiksi ennallistamalla metsätalouskäytössä ollutta metsää lähemmäs sen alkuperäistä luonnontilaa. Jotta ekologinen kompensaatio toteutuu oikeaoppisesti, on hyvitysalueella tehtävä luonnon tilaa parantavat hoitotoimenpiteet ennen haitan syntyä eli ennen rakentamisen aloittamista.

Vantaa valmistelee parhaillaan Palokallion alueelle lain edellyttämää hyvityssuunnitelmaa, joka toimitetaan ELY:lle hyväksyttäväksi. ELY:n hyväksynnän jälkeen voidaan aloittaa luonnonhoitotoimenpiteet.

Siltaniityn kaavahankkeen ekologisen kompensaation kustannukset jaetaan Vantaan kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen kesken. Jatkossa siirrytään malliin, jossa kustannukset maksaa haittojen aiheuttaja.