Atlaksen Maljan rakenne on poikkeuksellisen vaativa -”Vastaavaa ei ole koskaan rakennettu missään”

Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke tuokin lisää tilaa voimakkaasti uudistuneelle museotoiminnalle. Kansallismuseon laajennus toteutetaan museon nykyiselle tontille, jossa se yhdistyy historialliseen päärakennukseen.

Lisärakennus toteutetaan Kansallismuseon pihapuistoon niin, että sen näyttely- ja yleisötilat sijaitsevat maanpäällistä lasipaviljongin ravintola- ja sisäänkäyntikerrosta lukuun ottamatta maan pinnan alapuolella. Päätoteuttajana lisärakennushankkeessa toimii SRV.

Laajennuksen suunnittelu perustuu arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Atlas – Uusi kansallinen”, josta vastaa JKMM Arkkitehdit. Tilaajana toimii Senaatti-kiinteistöt, jolla on kokonaisvastuu molemmista hankkeista.

Hankkeiden välillä on ollut saumaton yhteistyö kahden pääurakoitsijan, SRV:n ja NCC:n, välillä. Lisäksi hankkeet ovat edenneet aikatauluissa ja niille asetetuissa budjeteissa.

Maljan kattorakennetta kannattelee 12 ristikkoa

Lisärakennuksen vaativin rakenne sijaitsee maanpäällisen osan kantavassa rungossa. Maljan kattorakennetta kannattelee 12 ristikkoa, jotka tukeutuvat keskeisestä tiheään raudoitetusta sylinteristä kellotaulun muotoon.

”Malja on täysin uniikki, eikä vastaavaa ole koskaan rakennettu missään. Esimerkiksi raudoitukset ovat niin ahtaat, että niitä piti yksi kerrallaan miettiä, miten ne saadaan siihen mahtumaan”, Atlaksen työmaapäällikkö Harri Tanhola kertoo.

Maljan sydämessä on kantamassa rakennetta niin sanottuja voimateräksiä 120 kappaletta, joista osa hitsattiin yhteen sabluunassa, mutta osa jouduttiin hitsaamaan kiinni todella ahtaassa paikassa. Rakennusprosessia suunniteltiinkin jo hyvissä ajoin etukäteen.

Maljan rakenteiden töiden suunnittelu on hyvä esimerkki hankkeen osallistavasta prosessista, jossa hyödynnetään kaikkien osapuolten ammattitaito laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Samaa prosessia hyödynnettiin kesäkuussa alkaneiden kaarevien lasiseinien asennuksen suunnittelussa.

Lue lisää:  ”Nyt he saivat vain yhden kuvan työn pohjaksi, ei 12″ – selkeys helpotti Kansallismuseon laajennuksen suunnittelua

Vaikka aikataulun mukaan rakentaminen kestää ensi kesään saakka, hankkeen tavoitteena on saada rakennus- ja talotekniset työt valmiiksi jo tämän vuoden loppuun mennessä, jolloin kevät 2026 voidaan pyhittää monimutkaisen talotekniikan käyttöönotolle.

”Museossa olosuhdehallinta on hyvin tärkeää ja esimerkiksi näyttelysaleissa ilman lämpötilaa ja kosteutta säädellään näyttelyn mukaan aina halutulle tasolle. Ilmanvaihtokoneissa on sekä kostutus että kuivaus”, Atlaksen projekti-insinööri Markus Suuronen kertoo.

Osassa museota on myös kaasusammutuslaitteisto, koska maalauksia ja arvokkaita, historiallisia esineitä pitää suojella tulen lisäksi vedeltä ja ne ovat äärettömän herkkiä väärille olosuhteille.

”Tehokkaiden iv-koneiden lämmöntalteenoton lisäksi koko rakennuksen jäteilmakanaaliin lisättiin kehitysvaiheessa lamellipatterit ja lämpöpumput, jotka hybridiratkaisuna palauttavat lämpöenergiaa takaisin kiertoon. Ratkaisu pienentää koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä yli 10 prosenttiyksikköä ja varmistaa hankkeen tavoitteeksi asetetun 25 prosentin hiilipäästövähennystavoitteen saavuttamisen”, Suuronen korostaa.