Lahdessa rakennetaan vaativaa kohdetta toiminnassa olevaan sairaalaan kiinni

Hankkeesta tekee vaativan jo se, että purku- ja rakennustyöt pitää tehdä toimivassa sairaalaympäristössä ahtaisiin paikkoihin vaarantamatta sairaalan toimintaa. Lisäksi rakennuksilla on osittain yhteiset seinälinjat jäävien osien kanssa ja työmaan välittömässä läheisyydessä on tärinälle alttiita sairaalatoimintoja.

Kaikkiaan työmaalla on syntynyt 35000 tonnia purettua betoni- ja tiilijätettä sekä 1300 tonnia purettua metallijätettä. Purkujätteen hyötykäyttö on 99,2 prosenttia, mikä on erinomaisen korkea luku ja selittyy osin murskeen käytöllä infrarakentamisessa.

Haastavaa on ollut myös se, että työmaan alussa on täytynyt rakentaa koko ajan toiminnassa olevan sairaalan toiminnan kannalta kriittiselle tekniikalle uudet reitit työmaan läpi kellarikerroksen kautta. Lisäksi maaperää on täytynyt vahvistaa vesilasi-injektoinnilla.

Työmaan kolmesta lohkosta etummainen X-osa on parhaillaan sisävalmistusvaiheessa, keskialueen T-osassa ovat sisätyöt käynnissä sääsuojan alla. Kolmannen ja pisimmän eli sairaalaosan alta purkutyöt valmistuivat tänä keväänä, ja parhaillaan siellä ovat meneillään perustustyöt.

Työmaan sisätyöt johdetaan viikoittaisen tahtiaikataulun mukaisesti. Yhteensovituksen merkitys korostuu, koska työmaa etenee kolmessa eri vaiheessa.

”Meillä on yhteensä 72 tahtialuetta ja seitsemän tahdin ulkopuolista aluetta, joihin kuuluvat kellarit ja ilmanvaihdon konehuoneet. Viikoittaisissa yhteensovituspalavereissa tahtialueet synkronisoidaan tahdin ulkopuolisten alueiden kanssa”, Lujatalon tuotantoinsinööri Anniina Laari kertoo.

Talotekniikan erityispiirteistä Laari mainitsee alun perin risteilijöille kehitetyn vesisumusprinklerijärjestelmän, joka käyttää vettä parhaimmillaan vain viidesosan tavanomaiseen sprinkleriin verrattuna. Toinen esiin nostettava seikka on rakennuttajalta tullut normaalista poikkeava vaade, jonka puitteissa iv-konetoimittajan tehtaalla on suoritettu muun muassa mallikatselmus.

Poikkeuksellista on myös ilmanvaihtokoneiden FAT-testaus. Eli niille suoritetaan toimintakokeet tehdasolosuhteissa todellisella työmaalle tulevalla koneella.

”Rakennuttajan vaatimuksesta myös tiiveyskokeet tehdään kaikkiin ilmanvaihtokanaviin eikä pelkkiin kanttikanaviin”, Laari sanoo.

”Tavallisestihan ilmanvaihdon tiiveyskokeet tehdään ainoastaan kanttikanaviin ja osaan, esimerkiksi 20 prosenttiin, pyöreistä kanavista, muttei juuri koskaan jokaiseen kanavaan.”

Työmaan vastaava työnjohtaja Tommi Kumpulainen nostaa esille vielä paikallavaluholvien kuivatusjärjestelmän, jolla voidaan taklata aikatauluongelmia.