Hälyttävä vuosi työturvallisuudessa

Tapaturmavakuutuskeskuksen tuoreen analyysin mukaan Suomessa tapahtui viime vuonna ennakkotietojen perusteella 11 kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Määrä on tilastohistoriassa pienempi kuin koskaan aiemmin Suomessa.

Hieno kehitys ei kuitenkaan mairittele rakennusalaa. Kuolemaan johtaneista turmista valitettavasti peräti kahdeksan sattui rakentamisessa. Viime vuosi oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on ollut enemmän kuin muutamana aiempana vuonna on totuttu.

Edellisvuosikymmeninä rakentaminen oli hyvinkin vaarallinen ala. Määrätietoisella työllä tapaturmien ja kuolemantapausten määrää pystyttiin laskemaan. Esimerkiksi laaja Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020 -hanke kehitti työturvallisuutta, vaikka nollaan tapaturmaan ei viime vuonna päästykään. Tavoitevuoden koitettua kehitys on pikemminkin kääntynyt nyt huonompaan suuntaan.

Tapaturmavakuutuskeskuksen Otto Veijola toteaa analyysissään, että kuolemaan johtaneista onnettomuustapauksista merkittävä osa oli perinteisiä vahinkoja, jotka olisi voitu välttää jo tiedossa olevilla työturvallisuuden menetelmillä, kuten koneiden systemaattisella kunnossapidolla ja turvallisten työmenetelmien toteuttamisella.

Kaikessa toiminnassa työturvallisuuden on oltava tärkein peruslähtökohta. Kuten Veijolan kommentti osoittaa, arkinen turvallisuus vaatii edelleen kaikkien osapuolten valppautta ja yhteistyötä.

Rakentaminen on työturvallisuuden näkökulmasta monella tavalla erityisen vaativa toimiala. Työmaat ovat hyvin erilaisia: pieniä ja isoja ja ammattimaisesti tai vähemmän ammattimaisesti johdettuja. Tyypillisesti hankkeen aikana on mukana monia eri yrityksiä ja tekemisessä monenlaisia päällekkäisiä ja risteäviä toimintoja.

Jokaisella ketjun yrityksellä ja jokaisella yksittäisellä työntekijällä on oltava malttia ja halua noudattaa ohjeistuksia. Ja jos joku ei piittaa ohjeista, siihen on puututtava ripeästi. Sooloilu ei kuulu nykyaikaisille työmaille.