Huoli ilmastosta on yhteinen

Viime kesänä ilmastokriisin vaikutukset iskivät rajusti ympäri Eurooppaa. Kuten huomasimme, Suomi ei ollut tästä erillinen saareke. Elokuussa julkaistiin suomalainen tutkimus, jonka mukaan pohjoinen arktinen alue lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin koko muu maapallo. Ilmatieteen tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen tulee näkymään Suomessa muun muassa tulvina, vähäisinä lumisina päivinä, rankkasateina ja toisaalta kuivuutena.

Rakennusalalla on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä ja ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa. Yksi merkittävimpiä keinoja päästöjen vähentämiseen on ollut rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Nyt yhä enemmän rakentamisessa siirrytään rakennusmateriaalien ja työmaiden päästöjen vähentämiseen. Tässä isoilla rakennusliikkeillä ja alan toimijoilla on valtava merkitys.

Pitkään ympäristöasiat ovat olleet toimia, joissa on haluttu olla mukana, mutta vapaaehtoisuuden pohjalta. Nyt yritykset ovat nostaneet ne strategioihin ja osaksi yhteiskuntavastuuta. Yhtenä suunnannäyttämisen keinona yritykset sitoutuvat toimissaan tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin. YIT oli Suomessa ensimmäinen rakennusyhtiö, joka sitoutui Science based targets -aloitteeseen ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen alle 1,5 asteeseen. Ilmastotoimet ovat monissa yrityksissä jo pitkällä, mutta niiden jalkauttaminen käytäntöön vie aikaa.

Kun ilmastoasiat saadaan tarkennettua tiekartoille ja käytäntöön, on rakentajien keskityttävä biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen. Tämä tarkoittaa, että jatkossa työmailla kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, miten rakennetaan niin, ettei siitä aiheudu häiriötä ympäröivälle luonnolle. Toisaalta tarkastellaan huolellisesti sitä, millaisia ympäristöjä rakennetaan ja miten luontoa säilytetään osana rakennettua ympäristöä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä toimia on tehtävä ponnekkaammin ja aiempaa määrätietoisemmin. Viimeistään nyt ilmastoraporttien hälyttävien viestien tulisi tavoittaa kaikki.