Kokeile kuukausi maksutta

Hyvä eristäminen ei ole syy kosteusongelmiin

Tietoa kirjoittajasta Gunnar Forsman
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry:n puheenjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha kommentoi 1.2. ilmestyneessä Rakennuslehdessä (nro 4) julkisten rakennusten energiansäästömahdollisuuksia kartoittaneen Combi-hankkeen tuloksia. Vinhan mukaan joissakin kohteissa energiatehokkuuden parantaminen voi olla hyvin haastavaa ja taloudellisesti kannattamatonta.

Korjauskohteissa on oleellista varmistaa rakennuksen kosteustekninen turvallisuus, jos energiataloutta lähdetään parantamaan.

Rakennuslehti kirjoittaa, että jos eristemääriä lisätään, monien rakenteiden kosteustekninen toiminta voi heikentyä vaipan ulko-osien viilentymisen vuoksi ja haitallisten aineiden tulo sisäilmaan voi lisääntyä paine- erojen kasvaessa.

On totta, että rakennuksen kosteustekninen turvallisuus on hyvä varmistaa aina ennen isoja toimenpiteitä. Aiempaa paremman lämmöneristystason ja kosteusongelmien esiintymisen välillä haluttu nähdä syy-yhteys on kuitenkin virheellinen. Asia on paljon monitahoisempi. Kun rakenteiden lisäeristys suunnitellaan ja toteutetaan oikein, pystytään oleellisesti parantamaan esimerkiksi ulkoseinärakenteen kosteusteknistä toimivuutta.

Syy kosteusongelmiin löytyy useimmiten siitä, että rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua. Kuten kaikkien eristeiden kohdalla, keskeistä on, että asentaminen tapahtuu ammattitaidolla ja materiaalin ominaisuudet ymmärtäen.

Kosteudesta johtuvat sisäilmaongelmat on vakava ongelma kaikille huonolle sisäilmalle altistuville. Siksi on tärkeää, että keskustelu pohjautuu faktoihin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Hyvä eristäminen ei ole syy kosteusongelmiin”

  1. Yksinkertaiset asiat hukkuvat akateemisten, ylitsevuotavien sanojen alle sanoo:

    Tämä kaikki rakennuksen vaipan eristämiseen liittyvä tieto on taas jälleen kerran hukkunut lämmöneristevalmistajien yhdistyksen ja akateemisten profeettojen muka-totuuteen, jossa mm. Polyuretaanieriste on sopiva kaikkeen eristämiseen. Rakennuksen vaipan toimivuuden perusta on hengittävyys, ja esimerkiksi pitkän elinkaaren omaaviin mm. asuinrakennuksiin, ei moista roskaa pitäisi käyttää. Myös rakennuksen lämpöhäviö vaipan kautta muodostaa osan tästä terveen vaipan konstruktiosta, lämpö on se mikä kuivaa märän. Suomi kuitenkin kuuluu ilmanalaan jossa kylmä ja kostea vuorottelevat 6-8 kuukautta vuodessa. Rakentaminen ja siihen liittyvät fysikaaliset ilmiöt ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia asioita, jos niistä ei pyritä tekemään liian korkealentoisia.

    1. Olet väärässä. Hengittäviä ratkaisuja on helpompi tehdä, kuin tiiviitä. Tiiviit ovat kuitenkin energiatehokkuudeltaan parempia.

  2. Kinspandaalia joka paikkaan ja lämpöpumppu perään.

  3. ”Kosteudesta johtuvat sisäilmaongelmat on vakava ongelma kaikille huonolle sisäilmalle altistuville. Siksi on tärkeää, että keskustelu pohjautuu faktoihin.”

    Olisi myös suotavaa, että herra konsultti oikolukisi tekstinsä ettei monikkoon viitata yksikön verbillä. Käytännössä tekstissä toistettiin Vinhan toteamukset, mutta toiselta näkökannalta.

  4. Kaunis markkinointitermi ”hengittävä” on kansankielellä hatara, falskaava, hallitsemattomasti vuotava…

    Vain se äyskäroijä, joka haluaa vuotavan veneen itselleen, kelpuuttaa itselleen ”hengittävän” rakennuksen…

    1. Hengittävä = kosteutta tasaava (hygroskooppinen). Ilmiöllä EI ole mitään tekemistä ilmavuotojen (tai ontuvan venevertauksen) kanssa.

  5. Tällaisia juttuja lisää, korjauksessa riittää kaikille tunareille itämaita myöten turattavaa.

  6. Mikrobikasvustoja alkaa tulla kosteisiin villoihin muutaman päivän jälkeen. Jos villaeristeeseen on sitoutunut kosteutta, niin kyllä se alkaa aika nopeasti toimia kasvualustana. Ja Suomessahan ulkoseinän puolella olevaan villaeristeeseen tulee väjäämättä kosteutta kondension seurauksena, on seinärakenne sitten hengittävät tai ei.

    Joidenkin tai itse asiassa monien tietäjien ongelmana on se, että he eivät erota kemiallisia reaktioita fysikaalisista ilmiöistä. Suosittelen aineensiirron peruskurssia näille lukuisille rakennusinsinööreille ja insinöörien kavereille ja naapureille.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Gunnar Forsmanhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/gunnar-forsman/