Muuttavatko globaalit digijätit Google ja Microsoft rakentamisen pelisääntöjä?

Rakennusala on yksi maailman suurimmista bisneksistä, johon kuluu kymmenesosa koko maailman bruttokansantuotteesta. Tämä kakku tulee houkuttelemaan uusia ottajia. Rakennusala on pitkään pysytellyt omissa oloissaan, mikä näkyy alhaisena tuottavuuden kasvuna jo 1970-luvulta lähtien.

Nyt digitalisaatio tulee alalle kovaa vauhtia ja sen myötä myös uusia toimijoita. Kaukana ei ole aika, jolloin algoritmeja hyödynnetään uusin keinoin suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Lähellä on, että alustatalouden palvelujen kautta synnytetään yhteisöjä ja koteja eikä vain rakenneta asuntoja.

Talouselämässä 13. tammikuuta julkaistussa haastattelussani Firaa tituleerattiin rakennusalan Googleksi. Vertaus on tietysti keskikokoista suomalaisyritystä mairitteleva. Mutta haluamme olla kärjessä rakentamisen digitalisoituvassa liiketoiminnassa. Se vaatii pikemminkin ennakkoluulottomuutta, kunnianhimoa ja lahjakkaita ihmisiä kuin taloudellisia muskeleita tai valmista markkina-asemaa. Nopeammin kuin arvaamme, Google tai muut globaalit digijättiläiset voivat olla rakennus- ja kiinteistöalan isoina pelureina muuttamassa lopullisiksi luulemiamme pelisääntöjä.

Tässä asetelmassa me emme aio jäädä eikä rakennusalankaan kannata jäädä tumput suorina odottelemaan. Suomi on hyvin potentiaalinen maa kansainvälisesti skaalautuville kiinteistö- ja rakennusalan innovaatioille. Valtioneuvoston kärkihanke Kira-digi rakentaa toimialan digitalisaation kivijalkoja ja houkuttelee alalle kokeiluja ja startupeja ennennäkemättömällä tavalla.

Rakennusalan järjestöjen omistama Suomen Tilaajavastuu oy puolestaan on jo palveluillaan nostanut toimialan sisäisellä yhteistyöllä rakentamisen yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä tavalla, jolle ei ole vertaista maailmalla. Suomen verottajan toimet harmaan talouden torjunnassa ovat kiihdyttäneet kaikkien merkittävien työmaiden digitalisointia. Vaikutus on kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellinen. Nämä askeleet näyttävät suunnan, jossa seuraavaksi haluamme jättihyppyjä.

Stanfordin yliopiston professori Robert A. Burgelman kertoi kuulemallani luennolla Nokian olleen tämän vuosisadan suurin yritysromahdus. Vuonna 2009 Fortune-lehdessä Bill Gates puolestaan lausahti, että liiketoiminnassa fanaattisuus on aliarvostettua (”fanaticism is underrated”). Hän kertoi, että heillä Microsoftilla johdetaan fanaattisesti insinööriryhmiä ja niiden laatua.

Steve Jobsin silloin johtamalla Applella vastaavasti oltiin fanaattisia käyttäjäkokemuksesta ja muotoilusta. Kun Nokian menestyksen vuosia tarkastelee noin vuoteen 2004 asti, fanaattisuus tulee vastaan intohimona nostaa suomalainen insinööriosaaminen maailman ehdottomaan kärkeen ja jättää ainutlaatuinen jälki Suomen ja koko maailman historiaan. Tässä onnistuttiin, mutta henki katosi.

Ruotsalaisilta mallia

Hypätään hetkeksi länsinaapuriin. Maailmalla liikkuessa ei voi olla törmäämättä jatkuvasti kahteen ruotsalaiseen brändiin, Ikeaan ja Hennes & Mauritziin. Olisiko Ikeaa ja H&M:ää ilman ruotsalaista kodin ja muodikkuuden kulttuuria, tuota hyvinvoivaa kepeyttä, siisteyttä ja kauneutta? Tuskin.

Esimerkit Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvaltojen länsirannikolta kertovat, että yritysten luomukset syntyvät niissä vallitsevassa kulttuurissa. Tällä kulttuurilla puolestaan on väistämättä tausta yrityksen kotimaan kulttuurissa. Menestyviä tuotteita, palveluita ja sovelluksia luovan yrityksen johtaminen edellyttää ensisijaisesti menestyvän kulttuurin johtamista.

Mitä suomalaiset yritykset siis voisivat ammentaa ympäröivästä kulttuurista? Hymyilemme itsekin impivaaralaiselle sinisilmäisyydelle, mutta olisiko etu, että meidät tunnetaan luotettavina? Oliko Nokian alkuperäinen voima tässä suunnassa? Maksamme laskut ja korkeat verot oikein ajallaan sekä suhtaudumme vastuisiin ja velvollisuuksiin vakavasti. Olemme hyvin koulutettuja ja kykenemme uuden teknologian hyödyntämiseen. Englantilainen Richard D Lewis kirjoittaa kirjassaan ”Finland, cultural lonely wolf”, että ”Future is Finnish”. Hän tuo suomalaisuudesta esiin muun muassa sisua, rehellisyyttä, vaatimattomuutta ja korkeaa työetiikkaa.

Tieto on uusi, vahva valuutta ja tiedolla johtaminen väkevä lääke tuottavuuden kehittymiseen. Mutta tieto yksin ei riitä, jos sitä ei osata käyttää. Tiedon mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää läpinäkyvyyttä, joka puolestaan kytkeytyy luottamukseen. Kyse on ihmisten välisistä suhteista. Tarvitsemme tiedon digitalisointia, standardoituja rajapintoja, avoimuutta ja ihmisten välisen näkymättömän vyöhykkeen hyödyntämistä. Avoimuus rakentamisessa edellyttää kulttuurilta paljon, mutta hyödyt ovat mittavat.

Avoimuus torjuu korruptiota

Avoimuus torjuu harmaata taloutta ja korruptiota, joka on esimerkiksi Ban Ki Moonin mukaan maailman suurin vitsaus. Avoimuus avaa ihmisten väliset luovuusväylät. Tässä meillä suomalaisina on valttikortti. Digitalisaatiossa kulttuurillinen voima moninkertaistuu, koska sen kautta on ennennäkemätön mahdollisuus tehdä rakentamisesta kansainvälisesti läpinäkyvää. Samalla vahvistamme tuottavuutta, sillä tiedon ja ihmisyysuskon päälle voidaan rakentaa uudenlaisia palveluita.

Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys ei ole vain suomalainen, vaan globaali ongelma. Kansainvälisesti 30 prosenttia rakentamisen kustannuksista muodostuu uudelleen tekemisestä. Jopa kaksi kolmesta projektista ylittää budjetin ja myöhästyy aikataulusta. Megaprojekteista 98 prosenttia puolestaan ylittää kustannukset yli kolmanneksella. Globaalista näkökulmasta länsimetro on siis valitettavasti aivan tyypillinen rakennushanke. Suuret haasteet merkitsevät kuitenkin myös valtavaa potentiaalia tuottavuuden kehityksessä.

Rakentamisen globaali luottamuksen alusta, ”platform of trust”, on mahdollista hahmottaa ja rakentaa juuriltaan suomalaisena. Sen kautta asiakkaat saavat arvoisensa palvelun, tekijät arvokkaan kohtelun ja yhteiskunta veronsa ilman harmaata taloutta ja korruptiota. Taustamme ja kulttuurimme luovat pohjan siihen, että tähän alustaan luotetaan ympäri maailman. Samalla tarvitsemme mukaan ripauksen ruotsalaista tyylitajua ja kalifornialaista käyttäjäymmärrystä, jotta alalle syntyy palvelusovelluksia, joita kuka tahansa haluaa käyttää.

Yhteiskunnan palvelullistuminen tulee siirtämään myös monimutkaisemmat palvelut ja toiminnot verkkoon. Ehkäpä muutaman vuoden päästä voit asukkaana tai sijoittajana rakennuttaa digitaalisella alustalla Lontooseen asuntoasi osana tähän hankkeeseen vihkiytynyttä yhteisöä. Palvelu on läpinäkyvää, reaaliaikaista ja etenee kuin parhaat Supercellin pelit nyt, ollen siis jännittävää ja inspiroivaa.

Siirrymme siihen, että ihmiset voivat rakentaa yhdessä fiksumpaa yhteiskuntaa. Siis eivät korporaatiot vaan ihmiset, tavalla joka saa aikaan ”building movementin” – digitaalisen sukupolven ”rakennusliikkeen”. Tämä on se näkymä, jossa suomalaisen yhteiskunnan luottamuskyvykkyys kohtaa rakentamisen kontekstissa digitalisaation ja palveluliiketoiminnan lupauksen.

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Teemana on ”yhdessä”. Voimme antaa satavuotiaalle Suomelle lahjaksi digitaalisesti uudistuvia, kansainvälisesti arvokkaita rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä, jotka skaalautuvat uusin keinoin ja nostavat tuottavuutta. Siispä tervetuloa Google, Microsoft ja muut kansainväliset digijätit! Tervetuloa investoimaan Suomeen ja kehittämään alaa eteenpäin yhdessä meidän kanssamme.