Rakentamisessa näyttää käyvän juuri niin kuin keväällä synkimpään korona-aikaan jo vähän optimistisesti ounasteltiin. Nyt syksyn koittaessa ei enää pohdita, miten alamäkeä jarrutetaan, vaan miten kasvua hallitaan nousussa. Kansantalouden hyvä vire on lisännyt entisestään rakentamisen määrää ja odotuksia.
Valtiovarainministeriön johtama ja rakennusalaa laajasti edustava suhdanneryhmä Raksu paransi viime viikolla selvästi näkemystään rakentamisen tilanteesta verrattuna viime talvena julkaistuun edelliseen ennusteeseen. Kun helmikuussa Raksu arvioi vielä rakentamisen vähenevän Suomessa tänä vuonna 1–3 prosenttia, nyt etumerkki on vaihtunut ja tälle vuodelle odotetaan 0–2 prosentin kasvua. Rakentamista vetää edelleen asuntorakentaminen.
Ensi vuodelle Raksu ennustaa 2–4 prosentin kasvua. Kiivaimmat ajat ovat koittamassa juuri nyt: eniten rakennetaan tämän vuoden jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alkupuoliskolla.
Ilmassa ovat kaikki kovan nousun piirteet: materiaalit ovat kallistuneet hurjasti, työntekijöistä on pulaa kaikilla tasoilla, työn hinta on noussut, urakkatarjouksia on ajoittain vaikea saada ja hankkeita on jo paikka paikoin jouduttu lykkäämään eteenpäin. Nyt siis tosiaankin mitataan, miten kasvua hallitaan.
Vaikka nyt eletään reipasta nousukautta, rakentamisen voimakas suhdanneherkkyys näyttää tasoittuneen viime vuosina. Nousua ei ole seurannut nopeita pudotuksia, kuten aiemmin, vaan pitkään jatkunut hyvä kausi on pitänyt rakentamisen määrän kokonaisuutena varsin korkealla tasolla – toki alan sisällä on ollut vaihtelua.
Aiempaa tasaisempi kehitys on tietysti toivottavaa. Se antaa mahdollisuuden esimerkiksi kehittää toimintatapoja, tarkastella työvoiman ja koulutuksen tarvetta sekä innovoida uusia hiilineutraalin rakennetun ympäristön tuotteita ja menetelmiä.
Jos tasaisuus on tullut rakentamiseen, se tarkoittaisi myös kulttuurin muutosta. Kun pitkään on rakennettu kiivaasti ja pelätty äkkipysähdystä, josta sitten on hiljalleen toivuttu, nyt tarjolla näyttäisi olevan hieman tasaisempi tulevaisuus. Toivottavasti se osataan käyttää hyväksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Onko rakentaminen nyt tasaisempaa?”