Ostoslistalla rakennushistoriaselvitys – vinkkejä tilaajalle

Tietoa kirjoittajasta Eeva Lahti
Arkkitehti Safa, JLL
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennushistoriaselvitys eli RHS nousee yleensä ajankohtaiseksi, kun asemakaavaan halutaan muutosta. Silloin selvitys toimii työkaluna suojelukysymyksiä pohdittaessa. Joskus RHS on ainoa, mitä jälkipolville jää puretusta talosta muistoksi.

Raportista on kuitenkin apua myös kiinteistön ylläpidossa ja korjaushankkeiden suunnittelussa. Se tarjoaa paitsi kattavan kokonaiskuvan kohteesta, myös lähtötietoja kuntotutkimusten valmisteluun ja rakenneavausten oikeaan kohdentamiseen. Parhaan hyödyn saamiseksi rakennushistoriaselvitys kannattaakin tilata ajoissa eikä vasta sitten, kun viranomaiset sitä vaativat.

RHS kokoaa yksiin kansiin rakennuksen syntyvaiheet, alkuperäisen ilmeen ja käytön, kaikki rakenteelliset, tilalliset ja toiminnalliset muutokset sekä nykytilan ja säilyneisyyden. Lisäksi kohde asetetaan ajalliseen ja paikalliseen kontekstiinsa, osaksi ilmiöitä ja suunnittelijansa tuotantoa. Näin löydetään talon arkkitehtoniset, kulttuuriset ja historialliset arvot.

Selvityksen tekijältä edellytetään historiantuntemusta, kokemusta korjausrakentamisesta sekä tutkijantaitoja ja -luonnetta. Jotta lopputulos ei jäisi hyllyyn pölyttymään, kaivataan myös terävää kynää sekä silmää selkeälle ja esteettiselle taitolle.

Tilaajalta tarvitaan lähtötiedoiksi mahdollisimman ajantasaiset piirustukset sähköisesti muokattavassa muodossa. Ne ovat itsessään dokumentti kohteen senhetkisestä hahmosta, ja usein niihin lisätään merkintöjä rakennusosien iästä, muutoksista ja alkuperäisyydestä.

Mahdolliset aiemmat selvitykset, kuntokartoitukset ja PTS-raportit kannattaa myös kaivaa esiin, samoin rakennuttajaan tai käyttäjiin liittyvät historiikit. Vaikka suurin osa lähdeaineistosta tongitaankin julkisten arkistojen tomusta, tarjoaa talon oma kokoelma arvokasta ensi käden tietoa.

Tärkein lähde on tietenkin itse rakennus. Kohdekierrokset olisikin parasta suorittaa jo varhaisessa vaiheessa. Paikan päällä tehtyihin havaintoihin näet peilataan myöhemmin muuta, osin tulkinnanvaraista ja ristiriitaistakin aineistoa.

Kiinteistön osakkaille ja vuokralaisille kannattaa tiedottaa kierroksista hyvissä ajoin, jotta vierailut saadaan sovittua kaikkialle ja aikataulutettua tehokkaasti. Samalla on syytä selittää lyhyesti, mistä hommassa on oikeasti kyse. Moni toimija saattaa arkailla ulkopuolisten urkkijoiden visiittiä ja yllättyy iloisesti, kun arkkitehti sitten vain pistäytyykin pikaisesti, tuijottelee kattoon, kääntelee piirustusnippuaan ja ottaa lopulta kymmenen lähikuvaa komeron ovenkahvoista.

Rakennuksen nykyasua inventoitaessa kaikki tilat olisi lähtökohtaisesti käytävä läpi, mutta aina se ei ole mahdollista. Pankkiholvit ja palvelinhuoneet voikin suosiolla jättää väliin tai todeta kynnykseltä kurkistaen.

Kohteen perusteellinen ja systemaattinen valokuvaaminen on olennainen osa nykytilanteen dokumentointia ja tutkimusta tukevia muistiinpanoja. Ihmiset ja liikesalaisuudet pyritään aina rajaamaan ulkopuolelle, ja raporttiin päätyvät otokset valitaan hyvällä maulla ja hienotunteisuudella.

Osia keskeneräisestä selvityksestä voidaan toki esittää ja hyväksyttää etukäteen, mutta tällainen menettely aiheuttaa lisätyötä, johon sovitussa tuntiarviossa ei ole välttämättä varauduttu. Avoin ja oikea-aikainen viestintä onkin tärkeää myös sensuurin välttämiseksi.

RHS on puolueeton tutkimus, joka ei suoraan ota kantaa rakennuksen tulevaisuuteen. Se tehdään myöhemmin, yhteistyönä, selvitykseen ja muuhun asiantuntijatietoon pohjautuen.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Ostoslistalla rakennushistoriaselvitys – vinkkejä tilaajalle”

  1. Yksi sovittava asia rakennushistoriaselvityksen kohdalla olisi hyvä olla myös sen myöhemmistä julkaisuoikeuksista ja pysyvästä tallentamisesta ja yleisölle saattamisesta sopiminen. Suomessa tehdään monia todella hienoja rakennushistoriallisia selvityksiä, joita yleisö ei löydä myöhemmin enää mistään. Yksi apu asiaan olisi se, että tilaajat linjaisivat, että valmiille, hyvätasoisille rakennushistoriaselvitykselle tulee aina hakea ISBN numero ja että ne toimitetaan eKirjoina Kansalliskirjastoon, johon ne arkistoidaan. Silloin julkaisu rekisteröitäisiin edes eKirjana Kansalliskirjastoon, josta historiasta kiinnostuneet tulevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina voisivat nämä asiakirjat sitten löytää. Lisäksi olisi hyvä, jos kunkin kunnan nettisivuilla olisi paikka, josta sen kunnan rakennushistorialliset selvitykset löytyisivät helposti ja kattavasti edes tuoreimpien selvitysten osalta. Julkaisu vaatii tekijän lupaa, jolla on tekijänoikeudet teokseensa, ja lupaoikeudet pysyvään julkaisemiseen olisi syytä sopia jo tilausvaiheessa..

Jätä kommentti