Otetaan vaan mallia taas Ruotsista

Vanhan letkautuksen mukaan takavuosina oli tapana perustaa valtiollisia työryhmiä ratkomaan erinäisiä ongelmia ja keskeisenä kysymyksenä oli selvittää, miten asiat ovat Ruotsissa. Vastaus oli yleensä: paremmin. Näin voisi tiivistää tilanteen tälläkin hetkellä ainakin rakennusalalla.

Vaikka monille suomalaisyrityksille Ruotsin-markkinat ovat olleet monella tavalla hankalat, menestystäkin on tullut. Ruotsissa tunnutaan tällä hetkellä onnistuvan erinomaisesti ainakin parissa jättiluokan asiassa, mikä säteilee työtä myös suomalaisille.

Esimerkiksi julkisiin väyläinvestointeihin Ruotsi käyttää reippaasti enemmän rahaa kuin Suomi, ja myös sitoutuminen yli vaalikausien ulottuvaan väyläinvestointisuunnitelmaan vaikuttaa ryhdikkäämmältä länsinaapurissa. Samoin kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi Ruotsi parantaa kantaverkkoja ripeämmin kuin Suomi.

Suomeenkin näyttäisi tulevan nyt kovalla tahdilla esimerkiksi jättimäisiä datakeskushankkeita, mutta teollisuuden kansainvälisen tason suurhankkeet tuntuvat etenevän Ruotsissa ohituskaistalla.

Ruotsin, ja varsinkin Pohjois-Ruotsin kova veto tuo tällä hetkellä työtä ja menestystä etenkin suomalaisille infrarakentajille. Kun 1970-luvulla suomalaisia muutti sankoin joukoin rakentamaan ruotsalaista menestystä, nyt Ruotsissa kaivataan jälleen vähän pienemmässä mittakaavassa suomalaisia auttamaan resurssipulassa.

Tilaisuus kannattaa hyödyntää. Samalla Suomessa on hyvä taas pohtia, miten Ruotsista pitäisi ottaa mallia. Selvää on, että esimerkiksi väyläverkoston parantamiseen ja kehittämiseen pitäisi Suomessa sitoutua poliittisesti nykyistä vahvemmin.

Samoin isojen kansainvälisten hankkeiden sujuvoittamisen eteen kannattaisi tehdä kaikki mahdollinen niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla – toki suomalaisia käytäntöjä ja toimintakulttuuria kunnioittaen.

Epävakaa maailmantilanne ja tuore Nato-jäsenyys voivat nostaa vakaan Suomen kiinnostavuutta nyt aivan uudelle tasolle. Jopa Ruotsin rinnalle ja ohi.