Kokeile kuukausi maksutta

YK:lla on 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kiinteistö- ja rakennusala vastaa suoraan niistä 11 tavoitteeseen. Välillisesti vieläkin useampaan. Muutokset eivät synny itsestään. Alan ammattilaisilta vaaditaan merkittävää uudistumiskykyä. Vaikka aika tuntuu menevän nopeasti, niin vielä vuosituhannen alussa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta ja siitä, onko sitä mahdollisesti olemassa. Nyt tavoite on saavuttaa hiilineutraali yhteiskunta lähitulevaisuudessa.

Muutokset vaativat paljon alan ammattilaisilta. Enkä tarkoita vain henkistä muutosta. Osaamiselta vaaditaan paljon aikaisempaa enemmän. Rakennusalan järjestöjen tarjoaman toiminnan ja koulutuksen merkitys on nykyisin muuttunut kriittiseksi ammattitaidon ylläpitämiseksi. Esimerkiksi RILin kursseilla käy vuosittain useita tuhansia kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisia.

Hankittu pohjakoulutus on antanut meille nykyisin vain perustan uusien asioiden opettelulle. Jokainen on taatusti kuullut vanhemmilta työkavereilta, kuinka ennen vanhaan tutkinnossa oli enemmän niin sanottuja ammatissa tarvittavia kursseja ja vähemmän yleisiä aiheita. Toki näinkin, mutta myös tarvittavien opintojen määrä on kasvanut. Järjestöjen tarjoaman tuen ja palveluiden turvin moni on pitänyt koulutuksensa ajan tasalla vuosikymmeniä koulunpenkiltä nousemisen jälkeenkin.

Yhteisöllisyyden ja järjestötoiminnan hiipumisesta on yhteiskunnassa puhuttu moneen otteeseen. Kiinteistö- ja rakennusalalla edellisten merkitys on jatkuvan erikoistumisen vuoksi kasvanut aikaisemmasta. Me emme asiaa mieti arkipäivän kiireissä, mutta näin se on. Jos epäilet minun olevan väärässä, niin miten olisi pieni testi? Testaa, kuinka pitkään pärjäät ilman kontaktiesi tukea.

Minulta rikkoontui puhelin keväällä. Samalla menetin vuosikymmenien puhelinnumerot ja kontaktit. Emme ymmärrä verkostojen tukea ja yhteisöllisyyttä ennen kuin menetämme sen. Verkostojen muoto on toki muuttunut. Enää ei pidetä säännöllisesti tupailtoja ja pohdita satunnaisesti Teams-palavereja. Nykyisin toimitaan tietysti päinvastoin. Fyysisen tapaamisen merkitys on silti korostunut uuden ideoinnissa ja tiedon siirtämisessä eteenpäin. Onneksi sain menettämäni numerot ja kontaktit lopulta takaisin.

Meillä kaikilla on siis omat mentorimme ja verkostomme. Itselläni on Jouko-nimisiä luottopakkeja, joilta löytyvät vastaukset vaikeimpiinkin kysymyksiin. RILissä nuorille alan ammattilaisille tarjotaan oikotie laajaan verkostoon mentoreita ja sparrareita, kunhan toimintaan uskaltaa lähteä mukaan. Toisaalta meille vähän kokeneemmille tulee kohtuullisen usein tarvetta järjestöjen tarjoamille teknisille ryhmille, joissa eteen tulleita uusia haasteita ratkotaan. Varsinkin puhuttaessa niistä ratkaisuista, joita ei ole vielä itse ehtinyt omassa työyhteisössään tarvitsemaan.

Näitä ongelmia, ratkaisuita ja pohdintoja tarvitaan myös kansallisessa päätöksenteossa. Järjestöjen aktiiveilla on yhteiskunnan kannalta merkittävää osaamista myös määräyksien ja asetuksien valmistelutyössä. Lisäksi toiminta voi olla koko alaa kehittävää, kuten RILissä, jolloin kaikki näkökohdat huomioidaan.

Kansallinen valmistelutyö tukeutuu nykyään aikaisempaa merkittävämmin juuri järjestöjen antamaan tukeen viranomaisille. Kaikkien rakennusalan ammattilaisten yhteinen etu on varmistaa, että ohjeita ja määräyksiä tehdään mahdollisimman hyvin ja oikeat näkökulmat huomioiden.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusalan kehitys tarvitsee järjestöjä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Janne Tähtikunnashttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/janne-tahtikunnas/