Rakentaminen voisi taas nostaa Suomea

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Hallituksen budjettiriihi puidaan syyskuun puolivälissä. Koronavuoden keskellä elvytystoimille on kova kysyntä. Rakennusteollisuus RT kertoi viime viikolla julkisuudessa omat budjettinäkemyksensä, ja samalla järjestö jopa kertoi muuttavansa nimensä väliaikaisesti Jälleenrakennusteollisuudeksi.

RT:n linjaukset ja nimivaihdos kertovat hyvin, mitä budjetilta ja EU:n luvatulta elvytyspaketilta odotetaan. Koronan runtelema talous pitää nostaa epävarmuuden keskellä ylös.

Kyse on tarpeista ja vaikuttavuudesta. Kun elvytystä puuhataan, olennaista on saada työtä ja vauhtia talouteen juuri nyt, mutta samalla pitää varmistaa tulevaisuuden hyvinvointi.

RT muistuttaakin, että ”rahoitusta on ohjattava aidosti elvyttäviin hankkeisiin, jotka samanaikaisesti ylläpitävät työllisyyttä, parantavat Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja vauhdittavat siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa”.

Rakennushankkeet sopivat erinomaisesti tämän ajan elvyttävään politiikkaan. Esimerkiksi liikenneinvestoinneilla toisaalta voidaan parantaa teollisuuden kuljetuksia ja kilpailukykyä ja toisaalta myös edistää ilmastotavoitteita.

Rakentamisen suhteellinen asema koronavuonna on ollut yllättävänkin hyvä. Monet toimialat ovat menettäneet hetkellisesti käytännössä koko liiketoimintansa. Samaan aikaan rakentaminen on jatkunut varsin korkealla tasolla aiempien hankkeiden ansiosta. Jatkon kuitenkin ratkaisevat uudet hankkeet ja luottamus niiden toteuttamiseen. Kohtalonhetkiä on ennustettu ensi talveksi ja kevääksi. Esimerkiksi gryndituotannon rahoitusta on pankeissa kiristetty, mikä tuo heti ongelmia uusiin aloituksiin.

Rakennusala kaipaa siis yhtä lailla elvytystä kuin muutkin. Se voi olla vetämässä Suomea taas ylös vaikeista ajoista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Rakentaminen voisi taas nostaa Suomea”

  1. Mielestäni RT:n tempaus, jolla verrataan nykyistä tilannetta sotien jälkeiseen jälleenrakennuskauteen on absurdi. Miksi rakennuslehti hyväksyy tämän mukisematta? Tilanne sotien jälkeen oli huomattavasti vaikeampi ja kansakunta roikkui jatkuvan miehitysuhan alaisuudessa vielä pitkään pariisin rauhansopimuksen jälkeenkin.

  2. II maailmansodan jälkeen Suomi kirjaimellisesti jälleenrakennettiin, mutta niin tapahtui myös finanssikriisin jälkeen: rakennusala toimi veturina, kun Suomi toipui 2010-luvulla kriisistä. Tuo kriisi ei toki ollut 40-luvun tilanteen veroinen, mutta kriisi kuitenkin.

    Rakentaminen on hyvä tapa elvyttää, koska se työllistää kotimaassa ja työn tulokset edistävät monia tärkeinä pidettyjä asioita kuten ilmastotyötä ja tuottavuuden kasvua. Siksi termi jälleenrakentaminen, kuvannollisesti toki.

  3. Termin käyttäminen häpäisee sotien kokeneita ja todellisen jälleenrakentamisen tehneitä sukupolvia.

  4. Miten p*kan rakennuslaadun myyminen törkeään riistohintaan Euroopan huono-ostovoimaisimmalle kansalle nostaisi Suomea pidemmällä aikavälillä? Ja kohentaako gryndereiden jo ennestäänkin pöhöttyneiden ihramahojen velkarahalla kasvattaminen kansantaloutta muutenkaan?

    PS. Hei tuu Tapio pois sieltä, sä vaan nolaat ittes jälleen kerran.

Jätä kommentti