Rakennusalan heikko suhdanne ei ole työntänyt kaikkia yrityksiä alamäkeen. Päinvastoin. Osa on menestynyt vallan mainiosti, jopa erinomaisesti. Esimerkiksi infrayhtiö GRK on ottanut Juha Toimelan johdolla komean ja kannattavan loikan.
GRK:n liikevaihto kasvoi viime vuonna peräti kolmanneksen ja liikevoittokin lähes kaksinkertaistui. Liikevoittoprosentti oli 6,2, mikä on rakennusalan yhtiölle varsin hyvä. Takana yhtiöllä oli jo monta reippaan kasvun vuotta. Reilussa viidessä vuodessa liikevaihto on kolminkertaistunut lähelle 750:tä miljoonaa euroa.
Todennäköisesti GRK on noussut viime vuoden loikallaan Suomen suurimmaksi infrayhtiöksi.
Rakennuslehden viimevuotisessa Suurimmat infrarakentajat -listauksessa vuoden 2023 liikevaihdoilla mitattuna ykkösenä oli Destia 640 miljoonan euron liikevaihdollaan. GRK oli jo silloin noussut ohi YIT:n infrarakentamisen, ja nyt ykköspaikka näyttää todennäköiseltä, vaikka nykyisin ranskalaiseen Colas-konserniin kuuluva Destia ei vielä maaliskuun alkupäivinä ollut julkistanut viime vuoden lukujaan.
GRK on erinomainen kasvutarina, jossa onnistuneet laajentumiset Ruotsiin ja Viroon näyttelevät tärkeää roolia. Suomalaisille rakennusyhtiöille ulkomaiset toiminnot ovat muuttuneet valitettavan usein kiviriipoiksi, joista on hankkiuduttu eroon, mutta GRK on menestynyt varsinkin Viron raidehankkeissa ja Ruotsin isoissa infrainvestoinneissa.
Juha Toimela voi siirtyä tämän vuoden aikana myhäillen eläkepäiville ja nykyinen Ruotsin maajohtaja Mika Mäenpää saa johdettavakseen menestysputkessa olevan yhtiön, jonka strategiaa ohjailee hallituksen puheenjohtajana A-Insinöörien toimitusjohtaja Kari Kauniskangas.
GRK:n omistajina ovat henkilöomistajien lisäksi vakuutusjätti Ilmarinen ja valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi, ja yhtiö olisi nykyisellään kiinnostava varmasti myös pörssisijoittajien silmissä.
Kun A-Insinöörien taustalla taas on pääomasijoittaja Vaaka Partners, Kari Kauniskankaan johdolla saattaa siirtyä kaksikin yhtiötä kohti pörssiä. Ainakin omistusjärjestelyjä varmastikin on näköpiirissä, kuten pääomasijoittajien toiminnassa tapana on.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rytinää infran kärkipaikoilla”