Tuotteistetuille sisäympäristöratkaisuille on tarvetta

Tietoa kirjoittajasta Risto Kosonen
Professori, konetekniikan laitos, Aalto-yliopisto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Energianormien kiristymisestä on käyty vilkasta keskustelua, mutta keskustelun kärki on ollut vain muutaman vuoden tähtäin. Syvällinen keskustelu on puuttunut siitä, miten jo päätetty EU- komission vuoden 2020 lähes nollaenergiatavoite (nZEB) otetaan käyttöön. Nyt olisi tärkeä asettaa ennakoitavat tavoitteet siitä, mitä Suomessa nZEB tarkoittaa vuonna 2020. Kansallisen kilpailukyvyn kannalta haastavat tavoitteet antavat paremman pohjan kansainväliselle menestykselle kuin ”perässähiihtäjä”-strategia.

Valitettavan usein energiakeskustelussa keskitytään lämmitysenergiakulutukseen. Todellisuudessa sähköenergian kulutus on paljon merkityksellisempää ja pelkästään lisäeristämällä ei kulutusta enää juuri lasketa. Nykynormien mukaisen toimistorakennuksen vaipan ja ikkunoiden lämmitysenergian kulutus on vain neljä prosenttia kokonaiskulutuksesta, ja kun tämä vielä muutetaan primäärienergiaksi puhutaan vain parin prosentin osuudesta. Samalla lisäeristäminen kasvattaa jäähdytystarvetta ja voi aiheuttaa ylilämpöongelman. Voidaankin todeta, että energiatehokas ja hyvä sisäympäristö ei synny ilman kokonaisuuden parempaa hallintaa: haasteellisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman integroitua suunnitteluprosessia ja ilman sähköenergian kulutuksen pienentämistä.

Energiatehokkuutta ei saa kuitenkaan toteuttaa sisäolosuhteiden kustannuksella. Tämä ei ole edes talou­dellisesti järkevää; verrattaessa energiakustannuksia työtekijöiden palkkakustannuksiin voidaan osoittaa, että muutaman prosentin tuottavuuden lasku on samaa luokkaa kuin koko talotekniikan elinkaarikustannukset. Lisäksi huono sisäympäristö on terveysriski.

Sisäympäristömme laatu on huono. Käyttäjiltä kysyttäessä ollaan varsin kaukana kuvitellusta 10 prosentin tyytymättömien tasosta. Tehdyssä tutkimuksessa (29 rakennusta S1/S2-tavoitetaso) saatiin keskimääräisiksi tyytymättömien osuuksiksi: 50 % akustinen yksityisyys, 30 % lämpöviihtyisyys ja 30 % ilman laatu. Vain joka toinen tai kaksi kolmesta on tyytyväinen lopputulokseen. Ongelmia on suunnittelussa, urakoinnissa, laitteissa, vastaanotossa, ylläpidossa ja käytössä.

On huomattava, että suunnitteluvaiheessa asetettujen tavoitteiden valvonta rakentamisprosessin aikana ei riitä. Sisäympäristöä tulee aktiivisesti hallita myös käyttövaiheen aikana. Tämä puuttuu tällä hetkellä kokonaan. Ongelmiin tartutaan vasta pakkotilanteessa, ja silloinkin tehdään minimikorjaukset. Sisäympäristön hallintaprosessi on täysin analoginen energiakulutuksen kanssa: pelkästään energiakulutuksen laskenta ei riitä, vaan myös käyttövaiheen aikana energiakulutusta tulee seurata ja hallita.

Sisäympäristökokonaisuus koostuu mitattavien tekijöiden lisäksi ei-mitattavista tekijöistä. Siksi siihen tarvitaan monitieteellistä yhteistyötä. Hyvän sisäympäristön ja energiatehokkuuden merkitys pitäisi myös näkyä kiinteistön arvossa. Kuinka olosuhteet ja energiatehokkuus oikeasti vaikuttavat kiinteistön arvoon, ei vielä tunneta. Näitä tekijöitä tutkitaan RYM/Sisäympäristöohjelmassa. Rakennukset tehdään ihmisiä varten. Siksi viihtyisyys, ter­veys ja suorituskyky pitäisi olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tuotteistetuille sisäympäristöratkaisuille on tarvetta”

Jätä kommentti