Kreate Oy:n siltayksikön johtaja Sami Rantala tunnetaan siltarakentamisen ja -korjaamisen laaja-alaisena asiantuntijana. Hänellä on vuosikymmenten kokemus vaativasta rakentamisesta vesistö-, rata- ja väyläsiltojen sektorilla.
– Perustyö ei ole merkittävästi muuttunut, mutta tuotantoa avustava tekniikka on noussut suurempaan rooliin. Koneet, laitteet, tietämys sekä betoni- ja terästekniikka ovat kehittyneet. Merkittävin toimintaa avustava kokonaisuus on kuitenkin tietomallinnuksen mukaantulo infrarakentamiseen. Talojen rakentamisessa 3D-malleja on hyödynnetty jo aiemmin, mutta nyt myös lähes kaikki merkittävät infrakohteet suunnitellaan, ohjataan ja toteutetaan tietomallia hyödyntäen, Rantala valottaa.
Vaativien kohteiden erikoisosaajana Kreate on käyttänyt laajasti tietomallinnusta erilaisissa hankkeissa niin omasta aloitteestaan kuin tilaajien vaatimuksesta.
– BIM eli rakentamisen tietomallinnus on arkipäivää ja edistää infrarakentamista merkittävästi. Suunnitelmia voidaan tarkastella, jopa kommentoida keskeneräisiä osioita työmaan ja lopputuloksen toiveita paremmin toteuttaviksi. Myös määrälaskenta ja tilausrutiinit ovat varmentuneet sekä ajantasainen tiedonsiirto tilaajan, suunnittelijan ja toteuttajan välillä on nopeutunut, kertovat Kreaten työmaapäällikkö Mika Huhtala ja projekti-insinööri Milla Kivioja.
Avoimen tietomallin käyttö ainoa oikea tapa
Ramboll Finland Oy:n tietomalliasiantuntija Eero Särkän mielestä tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyön syventäminen on tärkeää erinomaisen lopputuloksen takaamiseksi. Tietomallinnuksen hyödyntäminen avoimesti osapuolten kesken mahdollistaa niin suunnitelmien korkeamman laatutason kuin projektin paremman toimivuuden.
– Kreate urakoitsijana on erinomainen esimerkki osaavasta ja aktiivisesta toimijasta. Esimerkiksi Kansi ja Areena -työmaan avainhenkilöt ovat olleet aktiivisesti yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa suunnitelmien osalta. Mielestäni avoin yhteistyömalli on ainoa oikea tapa toimia. Toki se edellyttää osapuolilta vahvaa osaamista ja halua työskennellä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi yhteisillä ponnistuksilla, Särkkä painottaa.
Hän kertoo tietomallinnuksen käytön korostuvan Kansi ja Areena -projektissa, sillä työmaa on poikkeuksellisen haastava, vaikka rakenteet ovatkin pääosin geometrialtaan selkeitä.
–Tilaaja edellytti jo tarjouspyyntövaiheessa osapuolten sitoutumista tietomallin käyttöön. Sen hyödyntäminen on tämän tilaajan tapa toimia. Tietomallinnuksen käyttö hyödyttää kaikkia osapuolia, tässä hankkeessa jopa enemmän kuin tavanomaisissa siltaurakoissa, Särkkä toteaa.
SRV:n projektipäällikkö Tapio Vihinen kertoo Kreatella olevan eteläkannen osalta toteutussuunnittelun ohjausvastuu. Vihinen mainitsee aikataulusuunnittelun, jossa on hyödynnetty tietomallia sekä mallin avulla suunnitelmien kommentoinnin suunnitteluprosessin aikana. SRV:n vastuulla on yhdistää kannen perustusten rakenteiden suunnittelun ja rakentamisen liittyminen kannen päälle aikanaan rakennettavien kokonaisuuksien kanssa. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää, sillä Kansi ja -Areena hankkeen kaupallinen kehittäminen etenee rakentamisen rinnalla nopeatempoisesti.
– Kannen valmistelevat työt ja koepaalutukset ratapihalla aloitettiin vuoden 2017 lopulla ja varsinainen rakentaminen alkoi vuoden 2018 alussa. Kannen päälle päästään rakentamaan keväällä 2019, Vihinen tiivistää hankkeen etenemisen.
Suunnittelijan ja toteuttajan tiivis yhteistyö takaa laadun
Projekti-insinööri Milla Kivioja on tietomallinnuksen puolestapuhuja.
– Avainasia on tiedon varmentaminen ja luotettavuus. Kun käytämme koko projektiorganisaation kesken samaa pilvessä jaettua tietomallia, voimme luottaa siihen, että teemme kohdetta samalla tavalla. Suunnittelijat laativat tietomallipohjaisesti uutta suunnitelmaa rakennettavista kohteista ja työmaa ottaa päivitetyn suunnitelmatiedon jaetusta tietomallista. Muutostilanteissa viimeisin tieto löytyy aina tietomallista.
Suunnittelun valmiusaste ilmaistaan tietomallissa statuksella. Se varmistaa mm. tekemisen ajantasaisilla, hyväksytyillä suunnitelmilla.
–Kaksiulotteisesta kolmiulotteiseen siirryttäessä visuaalisuus luonnollisesti paranee merkittävästi. Kaksiulotteisia suunnitelmia ei pysty kääntelemään näyttöpäätteellä eikä niistä voida laskea määriä yhtä helposti ja varmasti kuin tietomallista. Eri osien ja kohteiden yksityiskohtaiset tiedot kuten paino, materiaali ja dimensiot ovat välittömästi saatavilla. Tämä nostaa rakentamisen tehokkuutta ja palvelee laadukasta urakointia, Kivioja kertoo.
Työmaalla hankkeen toteutusta on helppo ohjata oikeaan suuntaan hyödyntäen suunnitelmien, mittausten ja toteutuksen tietojen käyttöä. Mittalaitteita varten tietoa muunnetaan tietomallista DWG-muotoon, ja työmaalla tietomallien mukana kulkevat useimmiten paperikuvat.
– Tiedonsiirto suunnittelun, mittauksen ja toteutuksen kesken on todella nopeaa. Hyväksytyt suunnitelmat toteutetaan, mutta hyvin oleellista on myös osapuolten mahdollisuus kommentoida keskeneräisiä suunnitelmia reaaliaikaisesti. Näin sekä tilaaja että suunnittelijat hyötyvät Kreaten vahvasta rakentamisosaamisesta, Kivioja valaisee erilaisia hyötynäkökohtia.
Tietomallinnuksen jalkautus haastaa ja antaa mahdollisuuksia
Liikennevirasto teettää nykyisin suunnitelmansa tietomallipohjaisesti, vielä yksityiskohtaisemmin siltarakentamisessa. Haasteena on vielä ollut työmaiden valmius lukea tietomallia. Pahimmassa tapauksessa työvaiheita joudutaan tekemään uudelleen, jos kuokka menee maahan ennen kuin työmaalla on tutustuttu tietomalliin. Projektipäällikkö Hannu Nurmi Liikennevirastosta toivookin, että työnjohto ottaisi tabletit käyttöön, jotta työmaalla liikuttaessa nähtäisiin asiat heti tarvittavalla tarkkuudella.
– Suurin hyöty tietomallin käytöstä saadaan laadun paranemisena. Lisäksi pääurakoitsijan ja tilaajan yhteistyö syventyy, kun yhdessä voidaan seurata työmaan toteumaa kaikilta osin, Nurmi painottaa.
Projektipäällikkö Jetro Matilainen Liikennevirastosta olisi puolestaan valmis siirtymään vapaaehtoisten kiinnostusbonusten sijasta selvään vaatimukseen: tarjousta laativien urakoitsijoiden olisi nimettävä jo tarjousvaiheessa tietomallivastaava sekä sitouduttava toteumatietojen digitaaliseen reaaliaikaisuuteen. Sekä Matilainen että Nurmi ovat kumpikin olleet mukana jo useassa eri tietomallinnusta hyödyntävässä hankkeessa. He toteavat mallin käytön edenneen rivakasti kohde kohteelta aina parempaan suuntaan.
– Kaiken kaikkiaan koko infra-alan arvostus on tietomallinnuksen tulon myötä noussut huomattavasti. Rakentamisen tekniset vaatimukset ja ominaisuudet ovat aina olleet olemassa, mutta nyt niiden näkyvyys aukeaa myös alalle kouluttautuville, Nurmi selventää.
Tietomallinnus laajasti Kreaten työmailla – henkilöstön osaaminen avainasemassa
Kreaten teknisen toimiston kehityspäällikkö Aki Kopra ohjaa tietomallinnuksen käyttöönottoa yrityksessä yleisesti sekä tarvittaessa kohdekohtaisesti. Kreatessa on hyödynnetty tietomallinnusta Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen lisäksi esimerkiksi Friitalan sillassa Ulvilassa, Jännevirran sillassa Siilinjärvellä, Ainola-Purolan raiderakentamisessa ja väylärakentamisen osalta Kt45 Tuusulanväylä -työmaalla.
– Yhteistyö tilaajan ja suunnittelijan kanssa on ollut hyvin mutkatonta. Meillä on ollut yhteinen näkemys tietomallinnuksen hyödyntämisestä ja sen jokapäiväinen käyttö yhteistyökohteissa on toiminut hyvin, Kopra toteaa.
Friitalan siltatyömaalla puolestaan tietomallista on ollut apua erittäin huolellisesti mallinnettujen rakenteiden osalta, sillä siitä löytyvät kaikki tarvittavat tiedot, kuten raudoitteet, betonimäärät, varusteet, mittatiedot, korkotiedot – on ollut varmuus tiedon luotettavuudesta. Tietomallin käyttäminen on helpottanut sielläkin rakentamista huomattavasti.
Tietomalli ei kuitenkaan toimi ilman osaavaa ja asiantuntevaa henkilöstöä, ja siksi tietomallinnusosaamista laajennetaan Kreaten työmailla järjestelmällisesti kouluttamalla erityisesti työnjohtajia ja työmaainsinöörejä oikeiden ohjelmistojen ja toimintatapojen pariin.
– Esimerkiksi yksi meidän työmaapäälliköistämme on hyödyntänyt mallinnusta Ämmässuon jäteveden tasausaltaan betonirakenteen ja raudoitteen osalta jo vuonna 2016. Pilottihankkeena tehdyssä kohteessa katsottiin ennen rakentamista raudoitteiden sopivuus sekä tarkat taivutusmallit hankintatoimen käyttöön. Lopputuloksena oli onnistunut rakentaminen. Toimitusvarmuus oli erinomainen, ei syntynyt hukkaa eikä ilmennyt vajausta, Kopra myhäilee tyytyväisenä.
Vuoden 2017 RIL:n siltapalkinnon saaneen, Kreaten rakentaman Isonisänsillan osalta RIL toteaa tiedotteessaan, että ”Isonisänsillan suunnittelussa, rakentamisessa sekä projektin hallinnassa on käytetty digitaalisia keinoja laajasti kilpailun tarkoittamalla tavalla. Keskeistä on ollut tietomallin käyttö. Sitä on hyödynnetty suunnittelijoiden välisessä yhteistyössä sekä toteuttamisen osalta mm. aikataulusuunnittelussa, työmaakokouksissa sekä toteumatiedon dokumentoinnissa ja laadunvarmistuksessa.”
Uusien teknologioiden hyödyntäminen edistää infrarakentamista
Kreaten projektipäällikkö Sami Laakso on hyödyntänyt tietomallinnusta aiemmissa kohteissaan ja lokakuun alussa käynnistyneessä Klaukkalan ohikulkutien Stk-urakan kehitysvaiheessakin se on arkipäivää.
– Minulla on paljon omakohtaisia kokemuksia tietomallin hyödyistä verrattuna perinteiseen menetelmään. Työn tarkkuus ja tehokkuus paranevat ja hukkaa syntyy vähemmän. Tietomallin avulla saadaan kerättyä kaikki tieto yhteen paikkaan, josta se on helposti hyödynnettävissä kaikkien osapuolten kesken. Erityisesti mallista on hyötyä kaapeli- ja johtotietojen osalta, jotta olemassa olevat rakenteet eivät vaurioituisi, Laakso selventää.
Laatumittausten ja toteumapisteiden tekeminen työn yhteydessä koneohjatuilla yksiköillä mahdollistaa reaaliaikaisen laadun seurannan ja nopeamman reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin. Menetelmä vähentää maastossa suoritettavien mittausten tarvetta, mikä tuo osaltaan kustannussäästöjä.
Yhdistelmämallien hyödyntäminen vähentää suunnittelun virheitä, jotka saattavat olla kustannuksiltaan suuria, mikäli ne havaitaan vasta toteutusvaiheessa tai kun työ on jo tehty. Yhdistelmämallin tarkastelusta on hyötyä työmaan tuotannon suunnittelussa. Visuaalinen esitystapa antaa selkeän näkemyksen asiasta ja helpottaa puutteiden ja ristiriitojen havainnoimista. Tietomallinnus ja siihen yhdistetty koneohjaus mahdollistaa mittauksien tekemisen sellaisissakin sääolosuhteissa, joissa perinteinen täkymetrillä suoritettava mittaustapa on ollut haastavaa. Tämä parantaa osaltaan myös työturvallisuutta.
Tiedonsiirto lähes reaaliajassa suunnittelijalta työmaan mittauskoordinaattorille ja edelleen työkoneisiin nopeuttaa suunnitelmamuutosten hallintaa ja koneissa on aina tuorein suunnitelmaversio käytössä.
BIM kokonaisuutena on Sami Laakson mielestä kauan kaivattu uudistus ja merkittävä askel eteenpäin infra-alalla.
– Maailma muuttuu ympärillämme kovaa vauhtia ja uusia teknologioita kehitetään eri osa-alueilla. Vaativien kohteiden ratkaisukeskeisenä toteuttajana Kreate haluaa olla etulinjassa viemässä infra-alaa eteenpäin ja hyödyntämässä uusia teknologioita, Laakso vakuuttaa.
