Kokeile kuukausi maksutta

Toimiva infrastruktuuri on itsestään selvä osa tavallista arkeamme, emmekä juuri kiinnitä siihen sen suurempaa huomiota. Infrastruktuuria ja sen tarjoamia palveluita käyttävät lähes kaikki ihmiset ikään tai asemaan katsomatta. Liikenneyhteydet, vesihuoltoverkostot, sähkö- ja kaukolämpöverkko, viher- ja vesialueet, tietoliikenneyhteydet sekä rakennukset ovat käyttöä ja käyttäjiä varten suunniteltuja ja rakennettuja. Eikö siksi olisi luontevaa ottaa käyttäjät mukaan myös infrastruktuurin suunnitteluun?

Muotoilijoiden piirissä syntynyt palvelumuotoilu tarjoaa työkaluja myös infrahankkeiden tarpeisiin. Palvelumuotoilun tavoitteena on palvelujen kehittäminen hyödyntäen käyttäjien toiveita, tarpeita ja kokemuksia. Empatia eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan on palvelumuotoilun peruslähtökohta. Tavallisesti palvelumuotoiluprosessi sisältää neljä vaihetta: käyttäjien ymmärtämisen, suunnittelun, rakentamisen ja käyttöönoton, joita voidaan hyödyntää ja soveltaa hankkeen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Keskiössä käyttäjien ymmärtäminen

Käyttäjien ymmärtäminen tulee ottaa keskeiseksi lähtökohdaksi myös infran suunnittelussa. Käyttäjät ovat aina oman elinpiirinsä käytettävyyden asiantuntijoita, eikä heidän ole tarkoitus korvata tai kyseenalaistaa suunnittelijoiden ammattitaitoa. Infrahankkeissa hankkeen laajuus ja käyttäjäryhmien koko vaihtelee hyvin pienistä ja paikallisista suuriin, valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin. Ensiarvoista on jakaa hanke pienempiin osiin ja tunnistaa niiden oikeat käyttäjät.

Käyttäjätietoa eri osakokonaisuuksista voidaan hankkia muun muassa haastatteluilla, kyselyillä, havainnoimalla tai luotaimilla. Tärkeää on tunnistaa eri käyttäjäryhmien keskeiset tarpeet ja toiveet sekä motiivit toiminnan taustalla. Kerätyt tiedot voidaan koota käyttäjäprofiileiksi, joista on helposti hahmotettavissa eri käyttäjäryhmien keskeisimmät eroavaisuudet.

Käytettävyys varmistettava suunnitteluvaiheessa

Käyttäjiä voidaan ottaa mukaan suunnitteluun esimerkiksi erilaisilla työpajatyöskentelyn menetelmillä. Palvelumuotoilun keinoin pyritään tarjoamaan käyttäjille turvallinen ympäristö ja työtapoja, jotka mahdollistavat omien mielipiteiden esiin tuomisen ja yhteisen jatkokehittelyn. Suunnittelijan tehtäväksi jää tutkia, miten käyttäjien tarpeet, toiveet ja ideat pystytään huomioimaan suunnitelmissa. Työpajat ovat yksi tutuimmista keinoista ottaa käyttäjiä mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi Orimattilan Kärryaukion suunnittelun aloitusvaiheessa alueen käyttäjät saivat ideoida aukion käyttöä ja toimintoja piirtämällä, kirjoittamalla ja lisäämällä kuvakortteja karttapohjalle. Ideoinnin pohjalta käynnistettiin varsinainen suunnittelutyö. Kuopion Salli-allianssin kehitysvaiheessa järjestetyssä työpajassa kerättiin havaintoja ja kehitysideoita luonnosvaiheen suunnitelmakartoille.

Palvelumuotoilulle tyypillistä prototypointia ja valmiin palvelun muokkaamista ennen käyttöönottoa on infrahankkeissa haastavaa toteuttaa raskaan rakentamisen vuoksi. Tämän vuoksi suunnitteluratkaisujen käytettävyys tulisikin testata jo ennen rakentamisvaiheen alkamista. Käytettävyystestausta voidaan tehdä esimerkiksi virtuaalimallien avulla. Mallissa liikkuvaa käyttäjää voidaan pyytää suorittamaan tehtäviä ja jakamaan havaintojaan ympäristöstä.

Kärryaukion ideointityöpajassa alueen asukkaat ja yrittäjät merkitsivät ajatuksiaan ja toiveitaan PostIt-lapuille ja valitsivat ideakorteista alueelle sopivia referenssikuvia. Kuva: Hanna Ylitalo

Rakentamisen alkaessa suunnitelmaratkaisujen tulee yleensä olla loppuun hiottuja. Infrahankkeiden toteutusvaiheessa korostuvat viestintä ja tiedottaminen. Viestinnällä voidaan parantaa hankkeen imagoa ja luoda positiivista virettä hankkeen ympärille vastapainoksi mahdollisille rakentamisen aikaisille häiriöille. Toisaalta hyvällä viestinnällä helpotetaan myös rakennustöiden etenemistä. Esimerkiksi Lahden eteläisen kehätien Valtari-allianssi jakaa aktiivisesti tietoa rakennustöiden etenemisestä ja järjestää asukkaille asukastilaisuuksia hankkeen eri alueilla. Näin pyritään säilyttämään hyvää naapurisopua, olemaan läsnä ja kuuntelemaan asukkaiden ja käyttäjien kokemusta.

Lue lisää Pöyryn palveluista Lahden eteläisen kehätien allianssihankkeessa >

Uuden infrapalvelun käyttöönotto voi olla tiedottamista hankkeen valmistumisesta tai esimerkiksi lanseerausjuhlat. Perinteisesti suurten infrahankkeiden valmistumista on juhlistettu tekijöiden ja vastuutahojen kesken. Nähtäväksi jää, pidetäänkö Kuopion Savilahdessa siltajuhlat tai Lahdessa Liipolan tunnelissa Viimeinen paukku pamahti -pirskeet alueiden asukkaille ja käyttäjille. Hankkeen loppuessa on myös tärkeää kerätä kokoon hankkeesta saatu uusi tieto ja opit seuraavia projekteja varten.

On muistettava, että palvelumuotoilua ei voi kukaan tehdä yksin. Siihen tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. Tilaajia, rakentajia ja suunnittelijoita, mutta myös asukkaita, yrittäjiä ja alueen käyttäjiä.

Kirjoittanut: Hanna Ylitalo. Kirjoittaja työskentelee Pöyryllä maisemasuunnittelijana, on jatko-opinnoissaan perehtynyt palvelumuotoiluun ja haluaa työssään saada käyttäjät mukaan osallistumaan elinympäristönsä suunnitteluun.

Viimeisimmät näkökulmat