Miksi helppokäyttöisyys on uusi musta?

Käsi ylös, jos koet, että kiinteistö- ja rakennusalan tiedon pirstaleisuus ja heikko tuottavuus johtuu siitä, että saatavilla olevia ohjelmistoja on liian vähän?

Ei. Sitä vastoin olemme nähneet varsinaisen ohjelmistojen vyöryn suhteessa markkinan kokoon.

Oli aika, jolloin omassa digikuplassani ajattelin, että suuri ja mahtava digitalisaatio vain pyyhkäisi kaikki ongelmat mennessään ja hommat sujuivat kuin rasvattu.

Hyppy työmaalogistiikan myynnin pariin muutama vuosi sitten oli kivulias, mutta tarpeellinen herätys.

Sitä mukaa kuin ostavan osapuolen ymmärrys digitalisaation mahdollisuuksista kasvoi, kasvoivat myös vaateet siitä, mitä kaikkia ongelmia ja tarpeita ohjelmistojen kuuluu ratkaista. Tästä seuraa helposti se, että uusien ominaisuuksien kiimassa unohdetaan se tärkein, käyttäjäkokemus.

Nyt en puhu siitä käyttökokemuksesta, mitä pääkäyttäjä kokee, vaan siitä käyttäjäkokemuksesta, joka syntyy esimerkiksi aliurakoitsijan asentajalle, joka on juuri viisi sekuntia sitten saanut vieraalla työmaalla käsiinsä uuden äpin, jolla oman työn tulokset tulisi dokumentoida.

Tässä vaiheessa jää kolme vaihtoehtoa:

1. Asentajat oppivat hammasta purren uusia ohjelmistoja, ja aika kuluu ei-tuottaviin töihin.

2. Työnjohto valjastetaan tekemään kaikki dokumentointi, mikä taas heikentää heidän edellytyksiään käyttää aikaa johtamiseen ja edellytysten varmistamiseen.

3. Asentajat ottavat kuvat puhelimella, lähettävät ne whatsappiin (jos muistavat), ja työnjohtaja saa ylennyksen kohdan 2. dokumentointikoneesta leikkaa ja liimaa -koneeksi.

Mikään näistä vaihtoehdoista ei ole hyvä, ja kaikilla on seurauksensa. Tuottavuus kärsii, fokus on väärissä asioissa, viihtymisen edellytykset laskevat sekä tekijällä että johtajalla.

Samalla tärkeitä tiedon murusia rakenteista jää pyörimään niiden järjestelmien ulottumattomiin, joissa niitä voisi oikeasti hyödyntää rakennuksen elinkaaren aikana.

Suoritushetkellä asentajan toimesta tehty dokumentointi säästää paljolta hukkatyöltä tulevaisuudessa.

Tiedon etsiminen, soittelu, selvittely, riitely, autolla köröttely sovittelemaan ja ihmettelemään parin vuoden takaisia asioita tai joskus jopa oikeustaistelut ovat täysin hukkaan heitettyä aikaa, joka rasittaa yritysten ja myös muun muassa kuntien ja kaupunkien henkilöstön muutenkin rajallisia resursseja.

Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten ihmiset voivat ja mikä on heidän edellytyksensä suoriutua niistä ”oikeista töistä”. Jos väite epäilyttää, niin terveydenhuollon edustajilta voinee kysyä lisää siitä, minkä verran tuskaa on tällä vuosikymmenellä koettu järjestelmien vuoksi.

Mikä siis avuksi? Ainakin ohjelmistojen tulisi olla käyttäjälleen niin helppoja, että niitä käytetään. Tämän jälkeen hyviä integraatioita tekemällä voidaan varmistaa se, että tekijöillä on tieto saatavilla omalle työpisteelleen ja vastaavasti tieto päätyy pääjärjestelmiin, joissa sitä voi hyödyntää.

Samalla olisi arvokasta, jos rakennusvaiheessa otetut kuvat, jotka usein kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, olisivat käytössä myös 7 vuotta myöhemmin kunnossapitotöitä tekevällä kaverilla.

Helppokäyttöisyydellä on myös toinen positiivinen vaikutus. Yhä useampi yritys ja tekijä voi ottaa ensimmäisiä askeleitaan laajempaan digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen.

Ohjelmistot ovat ystäviä, kunhan niitä ei tehdä liian monimutkaisiksi.