Kokeile kuukausi maksutta

Rakennetun ympäristön suunnitelmallinen kunnossapito ja investoinnit rakennettuun ympäristöön ovat kuntien keskeinen tulevaisuuden turva. Tämä kävi selväksi KIRA-foorumin ensimmäisessä vaalipaneelissa, jossa panelistit kannustivat kuntia sujuvoittamaan ja nopeuttamaan kaavoitustaan sekä tekemään rohkeasti investointeja rakennettuun ympäristöön.

KIRA-foorumin ensimmäinen vaalipaneeli järjestettiin torstaina 4. maaliskuuta koronakaudelle tyypillisen tapaan webinaarina. Puolueiden varapuheenjohtajia tenttasi Rakennuslehteä kustantavan Sanoma Tekniikkajulkaisujen toimitusjohtaja Teemu Vehmaskoski, joka vei panelistit heti tilaisuuden aluksi perimmäisten kysymysten äärelle: maalattavaksi tuli rakennusalan tulevaisuudenkuva koronakriisin jälkeen.

Politiikkojen silmissä se näytti lopulta varsin valoisalta, vaikka etätyö muokkaa nykyistä elämäntapaamme ja etenkin kiinteistöjen käyttöä varsin rajusti.

Perussuomalaisten Juho Eerola muistutti, että tärkeimmät keksinnöt ovat usein syntyneet kriisien ja sotien keskellä. Koronakriisin osalta ne liittyvät työn, asumisen ja työpaikkojen murrokseen.

”Pandemian jälkeen etätyö on uusi normaali. Emme enää tarvitse niin paljon uusia toimitiloja, sillä iso osa työstä tehdään kodeissa ja kesämökeillä. Se taas tarkoittaa, että on parannettava siihen liittyviä mahdollisuuksia ja etäyhteyksiä. Tämä voi jarruttaa jonkin verran myös maaltapakoa ja ainakin entistä useamman kakkosasunto on muualla”, Eerola visioi.

Vihreiden Fatim Diarran mukaan toimivista etätyöyhteyksistä ja toimivista palveluista voi tulla maakunnissa jopa kilpailuvaltti.

”Kaupungistuminen saattaa hieman hidastua, mutta enemmän kyse on monipaikkaisuudesta”, Diarra totesi.

Yhteydet ja infra tuova kilpailukykyä

Sosialidemokraattien Matias Mäkysen mielestä kaupungistumisen kaltaisia megatrendejä on mahdotonta pysäyttää, mutta aktiivisella otteella pienetkin paikkakunnat voivat pärjätä. Se kuitenkin edellyttää, että yhteydet ja infra ovat kunnossa.

Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen puolestaan muistutti, että rakennusala on pysynyt hyvässä tahdissa koko pandemian ajan.

”Itse asiassa rakennusala on esimerkiksi ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja kaupungistuminen osalta aivan keskiössä. Monipaikkaisuus, laadulliset vaatimukset ja joustavuus tulevat jatkossa korostumaan”, hän arvioi.

Keskustan Petri Honkosen mukaan nyt tarvittaisiin laaja toimenpidelista monipaikkaisuuden edistämiseen. Vaikka väkiluku vähenee monessa kunnassa, pitää asumisen tason ja laadun silti kehittyä. Nykytilanteelle, jossa vain muutama isompi kaupunki kehittyy ja loput rapistuvat, on tehtävä jotain.

”Se vaatii hyvää ja joustavaa kaavoituspolitiikkaa. Samalla on ymmärrettävä, että rakennus ja asunnot ovat palvelu, josta on pidettävä myös huolta”, Honkonen totesi.

Kokoomuksen Ikonen muistutti elinvoiman suuntautuvan paikkakunnille, joissa on näköaloja ja jotka luovat edellytyksiä.

Eerola huomautti, ettei kunnan menestys ole pelkästään kiinni väestönkasvusta. Vielä tärkeämpää on asukkaiden veronmaksukyky.

”Esimerkiksi Espoo ja Vantaa vetävät koko ajan väkeä, mutta paremmin tienaavat muuttavat etätöihin maaseudulle. Tätä ilmiötä kannattaa nyt seurata”, hän huomautti.

Kuvassa vaalitenttiin osallistuneet Matias Mäkynen (sd), Fatim Diarra (vihr.) ja Petri Honkonen (kesk).

Sujuvuudesta ja kumppanuuskaavoituksesta lisää potkua kunnan kaavoitukseen

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki jakoi sen sijaan jo hieman mielipiteitä. Kaavoituksen ja maankäytön osalta kuntalaisten ääntä pitää saada enemmän kuuluviin ja käytännöt nykyistä sujuvimmiksi. Samalla vähenevät  turhat ja hankkeita viivästyttävät valitukset. Kumppanuuskaavoitukselle tuli kaikilta vihreää valoa.

”Meillä Vaasassa on saatu vuosikymmeniä vanhoja kaavoja eteenpäin, kun on lisätty väkeä ja terävöitetty poliittista ohjausta. Asemakaavoihin on silti jätettävä riittävästi liikkumavaraa”, Mäkynen (sd.) totesi.

Keskustan Honkonen piti tärkeänä, että MRL-uudistuksessa otettaisiin huomioon paremmin myös kumppanuuskaavoitus, jolloin hankkeeseen ryhtyvällä olisi suurempi rooli kaavoituksessa. Kunnalla pitää kuitenkin olla kaavoituksessa korkein päätösvalta.

Ikonen (kok) korosti sujuvuuden, joustavuuden ja nopeuden tärkeyttä. Maakuntakaavan hän pitäisi lähinnä strategisena linjauksena, mikä antaisi joustovaraa muille tasoille.

”Valitukset viivästyttävät prosesseja joskus kohtuuttomasti, joten osallistavaa vuorovaikutusta tarvitaan heti alkuvaiheessa. Kun ihmiset tietävät alusta lähtien mitä rakennetaan ja miksi, niin valituksetkin vähenevät”, Ikonen totesi.

Perussuomalaisten Eerola oli samoilla linjoilla.

”Osalla nämä valitukset ovat puoliammattimaista tehtailua, jolla vain hidastetaan kaikkea kehittämistä”, hän arvioi.

Priorisointia ja pitkäjänteisyyttä kiinteistöomaisuuden hoitoon

Vaalipaneelissa kysyttiin päättäjien näkemystä myös siihen, kuinka kunnat ratkaisevat tuoreen Roti-raportin synkät lukemat. Niiden mukaan kuntien rakennuskannassa on noin 9 miljardin euron korjausvelka ja yli 16 miljardin euron korjausvaje.

Yhteinen näkemys oli, ettei kaikkia rakennuksia tarvitse omistaa eikä edes korjata. Purkamalla voi rakentaa uutta, joka nykyisillä lainankoroilla on myös järkevää.

”Kyse on lopulta seinien sijaan ihmisistä. Tärkeintä on, mitä kaikkea tiloilla voidaan tehdä. Yhden katon alle enemmän ja monipuolisemmin”, opasti vihreiden Diarra.

Keskustan Honkosen mukaan kuntien pitää priorisoida ja vähentää kiinteistö-omistuksia.

”Esimerkiksi vanhaa Arava-asuntokantaa voi purkaa, samoin kuntien palvelukiinteistöjä”, hän totesi.

Mäkynen (sd.) muistutti, että uuden rakentaminen pitää pyörät pyörimässä ja tuottaa positiivisia suhdannevaikutuksia.

”Nyt on järkevä aika investoida, sillä raha on halpaa. Toki tilatarpeet pitää suunnitella pitkäjänteisesti.”

Kiinteistöjen käyttötarkoitusten muutoksista panelistit olivat yksimielisiä. Esimerkiksi toimistojen muuttaminen asunnoiksi pitäisi saada nykyistä sujuvammaksi, sillä sen myötä keskusta-alueille saadaan lisää asukkaita ja elämää.

Lisätietoa Rakennusteollisuuden kuntavaalitavoitteista rtkunta.fi

Viimeisimmät näkökulmat