Tulevaisuuden rakentaminen muuttuu merkittävästi nykyisestä, mikäli tulevaisuudentutkija Risto Linturiin on uskomista. Linturi avasi Rakentamisen tulevaisuus -ideapajan, jonka Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, Rakennuslehti ja Tampereen Rakentajakilta eli TARAKI organisoivat alan yritysten kanssa. Yritysten edustajat pohtivat yhdessä opiskelijoiden kanssa megatrendien ja kaupungistumisen vaikutuksia rakentamiseen sekä kiertotaloutta rakentamisessa.

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi  aloitti tuomalla esiin muutoksen rakennusten funktiossa: ”Aiemmin rakennukset ovat olleet kohtaamispaikkoja, mutta nykyään kohtaamiset tapahtuvat virtuaalisesti ja sähköisesti, joten pelkästään tämä muuttaa rakennusten merkitystä ja käyttötarkoituksia.”

Robotisaation odotetaan muuttavan rakentamista jo lähitulevaisuudessa, mutta ei niinkään rakentamisprosessia automatisoimalla vaan enemmänkin loppukäyttäjämuutosten myötä. Esimerkkinä Linturi kertoi: ”Google on jo tilannut 80 000 robottiautoa ja yksi kaupunki kerrallaan ne muovautuvat robottiautoille sopiviksi. Robottiautot vähentävät ruuhkaongelmia ja parkkipaikkojen tarvetta huomattavasti. Esimerkiksi Suomessa selvitään miljoonalla robottiautolla nykyisen kolmen miljoonan auton sijaan. Rakentaminen muuttuu nykyistä huomattavasti tiheämmäksi, kun parkkitiloja ei tarvita.”

Hän toi esiin myös esteettömän ja erittäin kalliin rakentamisen, jota tällä hetkellä tehdään kaikkiin asuntoihin ns. varmuuden vuoksi ja tasavertaisuuden takia. Lähitulevaisuudessa kuitenkin pyörätuolipotilaille voidaan tarjota robottijalat niin paljon edullisemmin, että esteettömyysrakentamisen kustannukset ovat moninkertaisia suhteessa robottijalkoihin, jolla pääsee minne vain. ”Näin mm. rakennusmääräyksissä ei tarvitsisi huomioida esteettömyyttä, mutta yhä kaavoissa on esteettömyysmääräykset. Parkkihalleja rakennetaan vanhaan malliin, vaikka jo 10 vuodessa tilanne  tulee muuttumaan.” pohti Linturi.

Yhtenä mielenkiintoisena ajatuksena Linturi esitteli kerrostaloihin rakennettavat yhteiskeittiöt asuntokohtaisten keittiöiden sijaan. Kalliit neliöt voidaan korvata keittiörobotilla, joka valmistaa puhdasta ja terveellistä ruokaa yksilöllisesti jokaiselle asukkaalle täsmänä. Linturi nosti pohdintaan: ”Se, miten kodin sydämeksi nimetyn keittiön puuttuminen kodeista muuttaa asumistapoja ja tilankäyttöä, jää nähtäväksi.”

YIT Rakennuksen aluejohtaja Ilkka Kääriäinen näki tapahtuman hyvänä mahdollisuutena tavata nuoria ja edistää yhtiön työnantajamielikuvaa. Mietittäväksi vielä jää miten opiskelijakeskusteluissa saatuja tietoja hyödynnetään. Alueella YIT tekee paljon oppilaitosyhteistyötä haalareista tapahtumiin, tarjoten 50 harjoittelupaikkaa vuosittain.

Linturin mukaan myös tuotteiden valmistaminen siirtyy kaukaa lähemmäs: ”Tulevaisuudessa lähes kaiken voi itse tulostaa erilaisin 3D-tulostimin. Tämä muuttaa infrastruktuuriamme ja mm. tarve satamiin vähenee.” Rakentamisessa mm. elementtien tulostus mahdollistaa paremman yksilöllisyyden. Kustannustehokkuus paranee, kun kalliita muotteja ei enää tarvita. Lisäksi tulostus voidaan tehdä pystyyn, jolloin elementtivalmistus vie vähemmän tilaa ja näin voidaan valmistus tuoda lähemmäs kaupunkeja ja kuljetuspäästöt sekä kustannukset pienenee.

Tulevaisuudentutkija nosti esiin myös mielenkiintoisia uusia tuotteita rakentamiseen kuten läpinäkyvä puu ja alumiini, jäähdyttävät pintakalvot, synteettiset hämähäkinseitit, metallivaahdot, jne. ”Lujat metallivaahdot antavat mahdollisuuden korvata painava lasikuitu esimerkiksi alumiinivaahdolla, joka on monin veroin lujempaa sekä kevyempää. Puulla voidaan korvata jatkossa betoni, kun puuta pystytään muokkaamaan haluttuun muotoon.” totesi Linturi.

Taloautomaation haasteena Linturin mukaan on se, että mitä enemmän erilaisia antureita asennetaan taloon, sitä enemmän niitä on toimimattomana jonkin ajan kuluttua ja vaihtaminen on joko kallista tai erittäin työlästä ellei mahdotonta. ”Robottien kustannukset tulevat jatkuvasti alaspäin, joten hyvin nopeasti on kustannustehokkaampaa hankkia kotirobotti, joka sammuttelee valoja, nostaa ja laskee lämpötilaa, vahtii taloa vorojen, tulipalojen ja vesivuotojen varalta, korjaa rikkimenneitä asioita ja niin edespäin kuin panostaa taloautomaation.” summasi Linturi.

Yrityskohtaisissa pöytäkeskusteluissa nousi esiin mielenkiintoisia havaintoja ja kysymyksiä:

  • Pystyykö koulu vastaamaan digitalisaatioon ja muokkaamaan koulutusta vastaamaan paremmin nopeasti muuttuvan työelämän ja maailman tarpeita?
  • Kiertotaloutta voisi edistää toteuttamalla työmaille oman verkkokauppa-alustan, jolla voisi myydä ja ostaa ylijäävää sekä purettua tavaraa.
  • Rakennusten muuntautuvuus on osa kiertotaloutta.
  • Pysyvätkö kaavoittajat mukana maailman ja alan muutosvauhdissa?
  • Ala kehittyy hitaasti ja lait sekä asiakasvaatimukset ohjaavat parhaiten alaa niin, että muutoksia tapahtuu. Onko porkkana vai keppi tehokkaampi kannustin?
  • Uudet asumisen mallit: omistusasunnoista hallintaoikeuteen, jolloin nykypäivän ja tulevaisuuden mobiliteetti paranisi.
  • Vanhojen elementtien kierrätys kuin legopalikoiden, voisiko onnistua?
Kolmannen vuosikurssin Panu Tolppi tekee parhaillaan älytaloista kandia, joten hän näki hyödylliseksi tulla kuuntelemaan tulevaisuudentutkijaa. Hän koki tapahtuman hyödyllisenä niin informaatiosisällön kuin opiskelijoiden ja yritysten välisten keskusteluiden osalta. ”Kyllä täällä voisi myös kysellä ensi kesän kesätyöpaikkaa”, totesi Tolppi.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi