Työmenetelmät, tuotteet sekä työmaatoiminnot kehittyvät jatkuvasti. Lisäksi alan säädökset muuttuvat tiuhaan. Ammattikorkeakouluilla on paineita tarjota mahdollisimman monipuolista sekä ajantasaista tietoa opiskelijoille, koulutuksen jatkuvista kustannussäästöistä huolimatta. Rakennuslehti on toteuttanut viime vuosina useita yritysyhteistyötapahtumia ammattikorkeakouluissa. TAMKin Huomisen tuotantotekniikat -opetuspäivä keräsi toista sataa tuotantotekniikan, rakennusmestari ja -insinööriopiskelijaa TAMKin lisäksi Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakouluista.

Ala uudistuu entistä rivakampaa vauhtia ja kouluilla on haasteita pystyäkseen tarjoamaan kaikkea tarvittavaa tietoa opiskelijoille. TAMKin rakennustekniikan koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäen mukaan yritysyhteistyöpäivät ovat erittäin tervetulleita: ”Uusien tuotteiden, työmaatoimintojen sekä tuotantomenetelmien opettaminen opiskelijoille on tärkeää. Lisäksi opiskelijat saavat ajantasaista tietoa suoraan yrityksiltä. Myös me opettajat hyödymme päivistä, sillä yhtä lailla me pystymme päivittämään tietojamme.”

Varsinaiset opintoihin liittyvät tiedot ja oppi eivät ole ainoita, mitä opiskelijat saavat yrityksiltä. Koulutuspäällikön mukaan yhtä tärkeää opiskelijoille on ymmärtää oikeaa työelämää ja oman alan töiden vaatimuksia. ”Lisäksi näin he saavat konkreettista tietoa erilaisia työtehtävistä. Useat opiskelijat etsivät yhä kesätyö- tai harjoittelupaikkaa, joten monelle on helpompaa mennä juttelemaan potentiaalisten työnantajien kanssa seminaarien välissä kuin ryhtyä erikseen työnantajille soittelemaan.” toteaa Lähteenmäki.

Tuotantotekniikalla on väliä lopputulokseen

Yritykset käsittelivät tuotantotekniikoita monelta eri kantilta niin tuotteiden ominaisuuksien ja niistä saatavien hyötyjen kautta kuin työmaatoimintatapojen kautta. Kingspanin Antti Viitanen esitteli eristepuolen yleiskuvan, eristetyyppien jaottelun umpisoluisista avohuokoisiin ja kuvasi kunkin eristelajin tyypillisimpiä ominaisuuksia, käyttökohteita sekä, millä tuotemerkeillä kutakin eristetyyppiä saa markkinoilta. Hän kertoi myös esimerkkejä eristämiskäytännöistä: ”Yhä useammassa kohteessa kosteussulkumuovi korvataan eristelevyllä. Näin jo höyrynsululla itsessään on eristyskykyä ja lämmöt saadaan paljon nopeammin päälle ja rakentaminen nopeutuu.”

Esimerkkinä yhtiön eristeiden käyttökohteista Viitanen esitteli Helsingin Katajanokan Merisotilaankadun asuintalojen saneerauksen, jossa U-arvo piti saada tämän päivän tasoon, mutta eristeiden paksuuden sekä ääneneristävyyden piti säilyä lähes ennallaan. Tiiviillä asuinalueella raitiotievaunujen kulkualueella myös ääneneristävyys oli haasteena. Asuntorakennusten julkisivut pystyttiin korjaamaan Kingspanin energiatehokkailla PUR-eristeillä lähes samaan paksuuteen kuin aiemmin, parantaen energiatehokkuutta merkittävästi sekä säilyttämällä hyvä ääneneristävyystaso. Viitasen mukaan perinteisillä kuituvilloilla tämä ei olisi onnistunut.

Isoverin Henri Peltola esitteli yhtiön uutta tuulensuojaratkaisua Isover Facadea. Hydrofobisena eli vettähylkivänä tuotteena se soveltuu avosaumaisille julkisivumateriaaleille ja kestää VTT:n säärasitustestien mukaan jopa kuusi kuukautta ilman varsinaista julkisivua, sään armoilla. Eristeen pinnoite on UV-valon kestävä ja sen kiinnitysratkaisut sekä teipit on suunniteltu huomioimaan julkisivuratkaisun avosaumaisena.

Peltola myös kertasi opiskelijoille syitä saneerata vanhoja taloja ulkopuolisella lisäeristyksellä sisäpuolisen lisäeristämisen sijaan. Väliseinien kylmäsiltoja ei pystytä välttämään sisäpuolisella eristämisellä ja toisaalta vanhan purueristeen hyöty saadaan lisäeristämisen jälkeen käyttöön vain, jos myös purueriste on ns. kuivalla ja lämpimällä puolella ulkopuolisen eristeen ansiosta.

Uusi Gyproc Habito muuttaa Gyprocin Petri Lindroosin mukaan vaativien tilojen rakentamista: ”Aiemmin mm. keittiöiden, autotallien, hoivakotien tai muiden esteettömien tilojen seinärakenteita suunniteltaessa on jouduttu määrittämään tarkasti koolausten paikat vaativia seinäkiinnityksiä silmällä pitäen tai asennettaessa on jouduttu käyttämään vahvoja ankkureita. Habiton myötä keittiön seinäkaapit saa puuruuveilla kiinni suoraan levyyn. Levy kestää yhden tavallisen puuruuvin varassa jopa 40 kg:n ripustuskuorman.” kertoo Lindroos.

Väliseinän paksuus vaikuttaa asuinhuoneiston tai toimistorakennuksen myytäviin tai vuokrattaviin neliöihin. Gyprocin Habito soveltuu myös ääneneristävyydeltään vaativampien väliseinien rakentamiseen aiempaa ohuempana. Ääneneristävyysvaatimuksen eli 55 dB saavuttaminen metallirunkorakenteella onnistuu Habitolla Lindroosin mukaan 150 mm paksuna, kun aiemmin seinävahvuudeksi on tarvittu 205 mm.

Työmaalla tehokkaammin, fiksummin ja turvallisemmin

Rakennuttajat ja rakennusliikkeet haluavat Peikko Groupin Jaakko Yrjölän mukaan lyhyempää rakennus- ja suunnitteluaikaa, vähemmän työmaahenkilökuntaa, pidemmälle teollisesti valmistettuja komponentteja sekä elementtejä, parempaa työmaaturvallisuutta ja keinoja poistaa eri työvaiheisiin sekä niiden suorittajiin liittyviä riskejä. Elementtirakentamisen liitoksia, raudoitusjärjestelmiä ja perustamisratkaisuja valmistava Peikko tarjoaakin tilaajalle suunnittelutyökalut sekä teknistä asiakaspalvelua, jotta asiakkaiden rakennusprosessi helpottuisi ja nopeutuisi. Yrjölä totesi: ”Jos pystymme tuottamaan ratkaisun edes yhteen edellä mainittuun asiaan, olemme onnistuneet kyseisellä kerralla.”

Ramirentin Toni Meisala painotti opiskelijoille työmaan hyvää ennakkosuunnittelua: ”Koskaan ei ole muka aikaa suunnitella, mutta aina on aikaa tehdä uudelleen.” Meisalan mukaan työmaata suunniteltaessa on syytä suunnitella myös sääsuojaukset sekä varata tarvittavat työkoneet ja laitteet. Isommissa hankkeissa nämä kaikki yleensä hoidetaan hankinnan toimesta, mutta pienemmissä ne saattavat jäädä huomioimatta. ”Viime tingassa työmaalle tilatut tavarat maksavat enemmän ja virheiden mahdollisuus kasvaa. Lisäksi oma hyvinvointi kärsii kiireestä sekä stressistä.” toteaa Meisala. Meisalan mukaan myöskään harva työmaa, joka on alusta lähtien hyvin ja riittävän ajoissa suunniteltu, epäonnistuu.

Ramirentin Toni Meisalan mukaan työmaan hyvällä ennakkosuunnittelulla säästetään aikaa ja rahaa sekä omia hermoja.

Terrawisen projekti-insinööri Ilkka Koskinen avasi työmaatehtäviä sekä -toimintoja oman työviikkonsa kautta. Hän esitteli keskimääräisen työviikkonsa päivä kerrallaan ja jopa kellonajoittain. Projekti-insinöörin työpäivät vaativat substanssiosaamisen lisäksi paljon ajanhallinta-, yhteistyö- ja organisointitaitoja sekä ongelmienratkaisukykyä. Laajan työtehtäväkentän avulla infratuotanto selveni varmasti monelle opiskelijalle.

Rakennuslehti mahdollistajana

”Rakennuslehdelle on luontevaa olla mahdollistamassa yritysten ja rakennusalan opiskelijoiden kohtaamisia”, toteaa Sanoma Tekniikkajulkaisuiden toimitusjohtaja, Rakennuslehden kustantaja Teemu Vehmaskoski.

Tällä kertaa tapahtuma oli järjestetty yhteistyössä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n kanssa, joka on yksi Rakennuslehden omistajaorganisaatioista. ”Yhteistyössä alan johtavien henkilöjärjestöjen kanssa haluamme välittää opiskelijoille monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Parhaiten niistä kertovat yritysten ammattilaiset, ja näissä tilaisuuksissa pääsee toistuvasti ilahtumaan kuulemistaan hankkeista ja saavutuksista. Olen varma, että sama tunne välittyy myös opiskelijoille.”

Opettajien mukaan opiskelijat pitävät yritystapahtumista, koska ne tuovat vaihtelua opintoihin. Lisäksi työelämästä kertovia asioita kuunnellaan herkemmällä korvalla, kun tieto tulee suoraan kentältä. Myös oppimistehtävät, joita opettajat laativat tapahtumien perusteella, koetaan mielekkäämmäksi kuin perinteinen opiskelu kirjasta ja tenttiminen.

Katso lisää kuvia tapahtumasta


Huomisen tuotantotekniikat -oppilaitoskiertue on toteutettu yhteistyössä alan yritysten kanssa ja se vieraili Tampereen jälkeen 27.2. Kuopiossa ja jatkaa matkaansa vielä Poriin SAMKiin ensi maanantaina 4.3.2019.

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi