VTT:n tutkimusraportin mukaan molempien Hämeenlinnan asuntomessuille rakennettujen talojen alapohjiin kasvoi tutkimuksen aikana hometta. Tutkimus paljasti talojen ryömintätiloissa rakenteellisia ongelmia. Ryömintätilojen kosteudenpoisto toteutettiin Woods DS 15 -kuivaimen avulla. Kuivain ei kestänyt Suomen talvea, vaan jäätyi. Finndomo jatkoi vuonna 2008 Woods-kuivaimen käyttöä talojensa ryömintätiloissa VTT:n suosituksista piittaamatta.
Testatuista taloista Vaajatalon perustus on muurattu kevytsoraharkoista ja lämpöeristetty sisäpuolelta. Avainkodissa perustus on puolestaan tehty betonielementeistä. Sen perustuksia ei ole lämpöeristetty sisäpuolelta.
Avainkoti on Finndomon avaimet käteen- toimitettava talomerkki. Hartolassa valmistettavat talot kootaan tehtaalla valmiiksi tilaelementeiksi. Työmaalla modulit nostetaan etukäteen tehtyjen perustusten päälle, asennetaan vesikate ja tehdään pienehköjä viimeistelytöitä. Valmistajan mukaan keskimääräinen kokonaistoimitusaika on vain 4 kuukautta rakennusluvan saamisesta.
Vaajatalot taas valmistetaan joko suurelementeistä tai tilaelementtitekniikkaa käyttäen. Suurelementtitekniikalla valmistettavissa Vaajataloissa seinät kootaan tehtaalla ja nostetaan työmaalla paikoilleen. Myös kantavat ja kevyet väliseinät sekä väli- ja yläpohjarakenteet saa elementteinä. Tilaelementtitekniikalla toteutettavat Valmisvaaja-nimellä markkinoitavat talot toimitetaan avaimet käteen -periaatteella. Valmisvaaja kootaan tehtaalla valmiiksi tilaelementtilohkoiksi, jotka yhdistetään työmaalla valmiiksi taloksi.
Tampereen teknillinen yliopisto on omissa selvityksissään todennut ryömintätilaiset alapohjat ongelmallisiksi rakenteiksi. Ryömintätilan lämpötila on kesällä ulkoilmaa alempi, jolloin siihen pääsee helposti kerääntymään kosteutta. Kosteusmäärä on suurin loppukesästä. Normaalivuonna kosteus ei ylitä mikrobikasvuston syntymistä aiheuttavaa kriittistä kosteutta. Poikkeuksen tekevät kosteat kesät, jolloin kosteutta voidaan vähentää lähinnä vain koneellisella kuivauksella. Ruotsalaistenkin tutkimusten mukaan kyse on näissä olosuhteissa riskirakenteesta. Lämmöneristeen lisääminen heikentää TTY:n mukaan ryömintäpohjaisen alapohjan kosteusteknistä toimintaa merkittävästi. Siksi erityisen tärkeää on, että rakenne on niin tiivis, että mikrobeja ei pääse sisäilmaan.
Alapohjien kosteusongelmien yksi syy on monesti myös se, että työn aikana rakenteisiin on jäänyt jopa satoja litroja vettä, joka ei pääse kuivumaan.
Aamulehden artikkeli aiheesta löytyy tästä.
Ota myös kantaa rakentamisen laatua koskevaan kyselyyn Rakennuslehden verkkosivuilla. Kysely löytyy etusivun vasemmasta laidasta otsikon ”Kysymys” alta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 24 kertaa
24 vastausta artikkeliin “VTT havaitsi Finndomon taloissa homeongelmia”
Nyt kaikki asiasta tietämättömät teeseitsemiehet repimään lämmöneristeitä pois ryömintätiloista!
Minkä takia tuon ryömintätilan pitää aina olla eristetetty, lämmin ja tunkkainen? Perinteisissä omakotitaloissa ryömintätila oli todella sellainen, etttä sinne pystyi vaikka mies ryömimään. Nykyisissä on eristeet ympäri sokkelia ja ne vähäisetkin tuuletusaukot on tukittu. Lystiä lisää se, että rakentamisaikana kaikki ylimääräinen puutavara on jätetty maahan homeen kasvualustaksi ja päälle on huljautettu muutama sata litraa vettä rakenteista valumaan.
Niin ja jos VTT kerran havaitsi ongelman, niin miksi se ei nostanut siitä meteliä? Tarkoittaako slogan ”tutkimuksella tulosta” sitä, että tulosta syntyy, kun kertoo vain mitä tilaaja haluaa, mutta muuten on hiljaa? Onko valtion tutkimuskeskuksella suurempi vastuu yksityistä rahoittajaa kuin Suomen valtion kansalaisia kohtaan? Sitäkö tuo VTT:n kehuma luottamus on, että tilaaja voi aina luottaa, että VTT ei kerro jos tekee sutta, mutta antaa maksua vastaan leimansa, jos löytyy jotain mukavaa kerrotaavaa, ja tilaustutkimuksen maksaja tietenkin päättää itse miten tämän mukavankin asian kertoo ja minkä jättää kertomatta. VTT:n suositus on kohta saman arvoinen kuin hammaslääkäriliiton.
Nyt olisi mielenkiintoista saada asiasta jonkinlainen kunnollinen kommentti Finndomon johdolta, eikä vain yrityksen rakennusmestari-raukalta. Kriisiviestinnän perussääntöihin kun kuuluu avoimuus ja nopeus.
Mitä kriisiviestintää tässä muka tarvitaan???
Ihan normimeininkiähän tämä on: höskä pystyyn, rahat pois ja äkkiä mutkan taakse seuraavalle työmaalle.
Ei kai kukaan väitä tosissaan että urakoitsijoita kiinnostaisi mikään pätkän vertaa sen jälkeen kun rahat on saatu huijattua!
Tuhaa asiakkaiden näpertelyä valittaa kaiken maailman homeista. Myydäänhän kaupassakin homejuustoa eikä siitä kukaan mitään valita!
Maassa maan tavalla hei!
Hei sinä, mene itse asumaan hometaloon niin että sairastat niin katotaan miltä tuntuu! terv. kokenut homeloukun
Näin se on.Ei kannata hankkia talopakettaja vaan tehdä itse jos se on mahdollista.Saa mitä haluaa…
Ongelmana tässä on alapohjan, ei siis maapinnan tai sokkeleiden, eristyspaksuuden kasvaminen. Lämpövuoto alapohjan läpi on vähäisempää, jolloin varsinkin kesäaikaan ryömintätilan olosuhteet mahdollistavat mikrobikasvun ja jopa kondensoitumisen entistä paremmin. Ryömintätilan maanpinta ja sokkelit pitää eristää entistäkin paremmin, jotta estetään jäätymisen aiheuttamat vauriot. Maaperän eristäminen on tärkeää siksikin, että siten voidaan vähentää maaperästä lähtöisin olevan kosteuden vaikutusta.
Maaperän kosteus on aina 100 RH%. Näin on riippumatta perustusten tai tonttialueen kuivatusjärjestelmistä. Eri kommenteissa, ammattilaisinakin itseään pitävien, unohtuu usein fysiikan peruslait: lämpö siirtyy kylmempään ja kosteus kuivempaan päin.
Jos tuulettuvan alapohjan saa toimimaan ainostaan kuivaamalla tai lämmittämällä koneellisesti, ei rakenne ole järkevä.
Römintätilojen kosteusongelmiin löytyy markkinoilta myös yksinkertainen jälkiasennettava ratkaisu OlosuhdeVahti.
OlosuhdeVahti on kosteudenpoistaja, joka ilmanvaihdon ja lämmön avulla suojaa ulkoilmalla tuulettuvat tilat kosteusvaurioilta. Se on energitaloudellinen (n.7 kwh /m2 /vuosi), käyttövarma ja lähes huoltovapaa verrattuna tavanomaiseen ilmankuivausjärjestelmään. OlosuhdeVahti toimii täysin automaattisesti pitäen olosuhteet jatkuvasti kunnossa, ympäri vuoden. Linkki: http://www.hedtec.fi/olosuhdevahti
VTT:n tutkija ilmoitti Helsingin Sanomissa, että hän ei voi kommentoida asiaa millään tavalla, koska kyse on tilaajan salaisesta tutkimuksesta. Mitä ihmettä? Tämäkö on VTT:n vastuullista asiantuntemusta, että homeongelmien syistä ei voi puhua edes yleisellä tasolla mitään silloin, kun asia koskee isoa rahoittajaa. Tämä asettaa ison varjon VTT:n luotettavuudelle ja puolueettomuudelle. Esimerkiksi kun VTT edellisessä ympäristöministeriön tilaustutkimuksessa ilmoitti, että ministeriön esittämät energiankiristykset ovat riskittömiä ja TTY:n esiin nostamat homeriskit esimerkiksi ryömintätilojen suhteen ovat liioiteltuja, niin puhuttiinko silloin vastoin parempaa tietoa sitä kieltä mitä maksaja halusi kuulla. Kai tutkimustieto on faktaa silloinkin, kun se on saatu salaisessa tutkimuksessa, jota rahoittaja ei halua julkisuuteen. Vai onko niin, että kaikki kriittinen tieto haudataan ikuisiksi ajoiksi kassakaappeihin kuin Tiitisen lista.
Tutkimushan ei ollut salainen vaan luottamuksellinen ja käsittääkseni liittyi tilaajayrityksen omaan sisäiseen tuotekehittelyyn. Ymmärtääkseni suurin osa VTT:n tekemistä tutkimuksista liittyy yritysten tuotekehittelyyn, eikä VTT:llä ole siten mitään oikeutta kuullutella yritysten sisäisiä asioita ympäri maailmaa.
Homesta on sitäpaitsi tarjolla niin paljon erilaista julkista tutkimustietoa, että tälla ei ole juuri minkäänlaista yhteiskunnallista vaikutusta.
En ymmärrä hyökkäystä tuuletettua alapohjaa vastaan. Rakennehan on uusimpien rakentamismääräysten mukainen, ja sitä on pidetty viime vuosinakin parhaana perustamisratkaisuna. Tuuletettu rossipohja on ollut laajasti Suomessa käytetty rakenne ainakin 150 vuotta, ja talot ovat edelleen pystyssä ja ilman hometta. En usko siihen RLn kirjoittamaan, että TUT pyrkisi rakenteen tyrmäämään.
Mutta: Kuivaaminen on eri asia kuin tuulettaminen. Finndomon käyttämä laite Woods DS15 on ilmankuivain, ja Hesarin mukaan talojen perustuksissa ei ole tuuletusaukkoja.
150 vuotta pystyssä ovat olleet vain ne, joissa rakennusfysikaalliset virheet kumoavat toisensa.
Vanhojen talojen rossipohja on ihan eri juttu, kuin nykyiset ryömintätilaiset pullot, joihin on pistelty muutamia pikku reikiä ja nekin vääriin paikkoihin. Alapohjan luonnollinen tuuletus tapahtuu lämpimästä kylmään, siis pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen. Tämä tietty edellyttää, että on riittävästi tuuletuksen mahdollistavaa aukkoa. Vanha äijä on tiennyt, että kissaluukut avataan kun räystäät alkavat tippua ja suljetaan kun järvi menee jäähän. Kun luukut on jäänyt pitkäksi aikaa kiinni, tulee insinööri paikalle ja toteaa, että tämähän on homeessa ja tekee lisää aukkoja. Jos aukkoja tehdään myös sivuille siis itään ja länteen jää kostea ilma pyörimään alapohjaan eikä tuuletu pois ja homehtuminen jatkuu. Tästä on lukemattomia vanhojen rakennusten lahovaurioita syntynyt, kun periaate ei ole tiedossa. Siis tuulettaminen on kaiken A ja O ja se voidaan tehdä myös ilman teknisiä apuvälineita jos osaamista on. Asiaan voi käydä tutustumassa minkä tahansa vanhan kaupungin puukortteleissa.
Joo kyllä suunnittelu on mennyt pahasti pieleen jo siinä vaiheessa kun on jouduttu turvautumaan koneelliseen kuivaukseen. Hälytyskellojen pitäisi soida. Miten rakennuksen kolmas omistaja edes saa tiedon koko systeemistä? Pommi on viritetty.
Onkos kukaan muuten koskaan laskenut paljon pitää olla aukkoja ryömintätilaisessa alapohjassa, jotta se täyttää RakMk:n… oliko se ohje.
Esimerkki noin 100 m2 (yksi tasoinen) tönö, aukkojen pinta-ala pitäisi siis olla 0,4m2 (siis 0,4 %), jos käytetään samassa lähteessä esitettyä minimi aukon kokoa, siis vapaan aukon kokoa, 150 cm2 (0,015 m2) Pitää aukkoja olla noin 27 kpl (120 mm x120 mm). Jos talo on optimaalisen muotoinen (10 m x 10 m) pitää näitä aukkoja olla 1,5 m välein. (sivujen suhteen kasvaessa aukko väli kyllä harventuu esim. 5×20 tulee väliksi noin 1,85 m)
Kuinkahan monessa uudessakaan talossa tämä kohta täyttyy…
Selväähän on, että kaikki ratkaisut vaativat oikean suunnittelun, toteutuksen ja käytön. Itse en pulloalapohjaa suostuisi rakentamaan. Sen vaatimat kuivaimet, tunnistimet ja muut hilavitkuttimet ovat too much. Ainakin kuivain vaatii säännöllistä huoltoa, suodatinten puhdistamista/vaihtoa etc (tästä minulla on monen vuoden kokemus). Ja radon, ilman pilaantuminen etc tulevat isoksi ongelmiksi.
Seuraavaksi epäilemättä aletaan koneistamaan yläpohjaa! Sitten onkin aika lisätä uusia sensoreita asuintiloihin. Ja valmiinahan on jo ehdotus rakennusten tiiveyden säännöllisestä katsastuksesta; tämä sitten laajennetaan rakennuksen kaikkiin ominaisuuksiin ja sen järjestelmiin (vertaa autokatsastus).
Tärkeintä alapohjassa ei ole sen tuulettuminen eikä edes se, kertyykö sinne hometta tai radonia. Tärkeintä on, että rakenne on niin tiivis, että home tai radon ei koskaan eikä missään tilanteessa pääse sisäilmaan. Jos näin on, niin ei haittaa, jos jonain poikkeuksellisena kesänä alapohjassa olisi pikkuisen homettakin. Toki varma tuuletuskin on tärkeää. Korostan sanaa varma. Itseäni kyllä hirvittäisi ajatus, että terveellinen sisäilma olisi jonkin mekaanisen koneen varassa. Entä jos muuttaisin puoleksi vuodeksi Espanjaan ja tuo kone menisi rikki? Olisiko talo sillon piloille homehtunut? Tai entä jos talo olisi muutaman vuoden käyttämättä, kuten monet rintamamiestalot maaseudulla usein ovat? Pitääkö sen jälkeen kutsua paikalle puskutraktori? Eli kyllä kestävä rakentaminen ja rakennuksen elinaari on ymmärretty hieman hatarasti, jos talon pitää olla letkujen ja koneiden varassa kuin saattohoitopotilas
Naulan kantaan, mikä mahtaa olla ilmavuotoluku näissä hometaloissa? Koska radon-asiat on kuitenkin hoidettava, on alapohjasta tehtävä tuulettuva aina(!). Alapohjasta tulisi tehdä painovoimainen ilmanpoistoputki katolle, tämä hoitaisi sekä ilman vaihtuvuuden, että radonin (helpottaisi myös aiemmassa viestissä mainittua tuuletusluukkujen paljoutta). Riittävä ilmatiiveys estäisi epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan.
Mitenhän muuten on ilmastointi säädetty näissä hometaloissa. Tohtisin hieman kyseenalaistaa tätä mantraa, että ilmastoinnin on oltava alipaineinen. Ainakin tv:ssä ryömintätilaan mentiin sisältä luukusta – sieltäpä on alipaineisen ilmastoinnin mukava vetää epäpuhtaudet sisäilmaan.
Huoneiston pitää olla alipaineinen, jotta ei vedä kosteutta ja muita epäpuhatuksia sisätilaan. Tehtyjen rakennusratkaisujen osalta rakennuksen tulee olla tiivis, mutta hengittävä. Höyrysulku tulee olla kauttaaltaan tiivis ja eristevillat määräysten mukaisesti paikalleen asennettu. Raketeissa ei saa olla mitään ylmääräisiä aukkoja ja läpiviennit tulee olla hyvin eristetty ja tavalla josta ei aiheudu rakenteelle ongelmia kuten homehtumista. Koneellisessa ilmastoinnissa IV-kone on oltava jatkuvasti päällä, jotta huoneisto on hieman ylipaineinen. Tietysti ilmastointi täytyy rakennuttajan toimesta tasapainottaa ennen käyttöönottoa. Rossipohja on syytä hyvin hyvin lämpöeristää, jotta vältetään kylmäsiltoja ja alapohjan homehtumista. Alapohjaan moottorikäyttöinen jatkuva toiminen poistoilmaputki -ns. radonputki. On surullista huomata, että asukkaita pidetään tyhminä ja heille pitäisi rakentajan toimesta pitää asumiskouluja kun muuten eivät osaa kotonaan asua ja homehduttavat kotinsa, mutta tosiasia on, että kyllä vika on pääosin rakentajien omissa toimissa ja heidän laiminlyönneissään.
Voisitko päättää kantasi, onko ilmanvaihto tasapainossa, yli- vai alipaineinen?
Ihan tutkimusten valossa rakennuksen energiankulutukseen vaikuttaa enemmän asukas kuin mikään muu. Samanlaisessa talossa saattaa eri asukkailla olla kaksin-kolminkertaisia kulutuslukemia. Kyllä ihmisiä tulisi enemmän opettaa asumaan taloissa.
Mats – Huoneiston Ilmanvaihto tulee olla säädettynä hieman ylipaineiseksi kuten varmaankin sen myös itse tiedät. Alapohjasta ulkoilmaan vedetty painovoimainen poistoilmaputki ei vaihda nykyisissä rossipohjaisessa rakenneratkaisuissa ilmaa laskennallisesti tarvittavaa määrää. Tästä syystä alapohjaan tarvitaan koneellinen poistoilmaimuri.
Viestissäsi ei ole mitään järkeä. Toivottavasti se on ironiaa…
Asumisen opettelun voisi aloittaa seuraamalla käyttämänsä lämpimän veden määrää. Eristepaksuudet on kohta sitä luokkaa, ettei lämmittämiseen kulu energiaa, eikä myöskään kulu orgaanisia polttoaineita, eikä tule hiilidioksidia. Paitsi, että pitää läträtä lämmintä vettä 100 litraa per nuppi per vrk. Jollain sekin pitää lämmittää.
Se pitää lämmittää pyhällä hengellä, jotta italialaiset voisivat jäähdyttää ja lämmittää omia betonibunkkereita kiinalaisella kiivihiilellä tuotetulla sähköllä.