Kokeile kuukausi maksutta

Vuosaaren sataman imussa rakennetaan logistiikkakeskuksia

Pääkaupunkiseudun hankekehittäjillä riittää uskoa siihen, että logistiikkatiloja tarvitaan lähivuosina paitsi paljon nykyistä enemmän myös uusiin paikkoihin.

Pääkaupunkiseudun hankekehittäjillä riittää uskoa siihen, että logistiikkatiloja tarvitaan lähivuosina paitsi paljon nykyistä enemmän myös uusiin paikkoihin.
Kuuntele juttu

Vuosaaren satama, oikorata, Turun moottoritien valmistuminen ja tulevaisuudessa myös idän suunnalta lisääntyvä transito-liikenne muokkaavat kaikki tavaravirtojen liikkeitä.

Tänä keväänä käynnistyy Spondan rakennuttaman logistiikkakeskus Navigaten rakentaminen.  SRV Viitosen Kerca-hanke Keravalla ja Palmbergin sekä Skanska Talonrakennuksen työyhteenliittymän Freeway Logistic City Sipoossa käynnistyvät noin vuoden sisällä. Niissä valmistellaan parhaillaan kaavaa,  ja molemmissa hankkeissa kaava pyritään saamaan tulevana syksynä lainvoimaiseksi.

Sponda rakennuttaa satamaan

Isoista hankkeista alkaa ensimmäisenä Vuosaaren satama-alueelle sijoittuvan logistiikkakeskus Navigaten rakentaminen.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan neljä rakennusta, joiiden yhteispinta-ala on noin 70 000 kerrosneliömetriä. Rakennukset koostuvat noin 5 500 neliömetrin suuruisista, riveittäin sijoitetuista blokeista. Kontit voidaan siirtää niihin nopeasti jatkokäsiteltäväksi tai varastoitavaksi suoraan satamaan saapuvista laivoista.

”Satamassa sijaitsevan logistiikkakeskuksen etu on, että asiakasyrityksiltä jää yksi kuljetusvaihe pois”, sanoo Spondan logistiikkakiinteistöjen liiketoimintajohtaja Pasi Viitaniemi.

Pienin vuokrattava tila on yksi blokki, mutta käyttäjä voi halutessaan joko yhdistellä niitä ja ottaa käyttöönsä useita blokkeja. Sponda ei vielä julkista tulevia käyttäjäyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia, mutta Viitaniemen mukaan kysyntää on ollut hyvää. Satama edellyttää, että kaikilla käyttäjäjillä on selkeä yhteys sataman toimintaan.

Sponda pyrkii samaan rakennustyöt liikkeelle toukokuussa. Sitä ennen joudutaan kuitenkin selvittämään logistiikka-alueelle mahdollisesti myöhemmin rakennettavaan metroasemaan liittyvät varaukset. Logistiikkakeskuksen kakkosvaiheen aloitusaikataulua ei ole päätetty. Sen on tarkoitus olla valmis viimeistään vuonna 2014.

Samanaikaisesti logistiikkakeskuksen kanssa aloitetaan 18 000 kerrosneliömetrin suuruinen sataman porttirakennus. Sinne sijoittuvat matkustajaterminaali, tulli ja useita satamaoperaattoreita.

Kerava luottaa rataan, Sipoo kumipyöriin

Niistä yrityksistä, jotka eivät tarvitse satamasijaintia, käydään kovaa kisaa SRV Viitosten Kercan ja Palmbergin sekä Skanskan työyhteenliittymän Freeway Logistic Cityn kesken.

Kercan kantava ajatus on raideliikenteen hyödyntäminen. Se sijaitsee Vuosaaresta tulevan satamaradan ja pääradan solmukohdassa. Raiteet kulkevat logistiikka-alueelle ja junavaunut tulevat sisään keskukseen konttien täyttämistä ja purkamista varten. Alueen ydin jakaantuu noin 50 000 kerrosneliömetrin suuruiseen vientipuoleen ja 70 000 kerrosneliömetrin tuontipuoleen. Tämän alueen ympärille sijoittuva tila voi palvella myös kumipyörillä olevaa liikennettä.

SRV Viitoset uskoo kuitenkin vankasti ratakuljetusten kasvuun.

”Nyt Helsingin satamaan tulevasta tavarasta lähtee noin viisi prosenttia eteenpäin raidekuljetuksina, mutta Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen raidekuljetusten osuus aiotaan nostaa 30 prosenttiin, tämä on EU-tason tavoite”, sanoo projektikehitysjohtaja Kimmo Alaharju.

Kerca sijaitsee Lahden moottoritien vieressä ja alueelle suunnitellaan moottoritieltä omaa liittymää, joka tosin näyttää toteutuvan vasta vuoden 2010 jälkeen. Alaharju ei pidä tätä hankkeen kannalta takaiskuna.

”Tämä aikataulu oli mukana alkuperäisissä suunnitelmissa. Teettämämme liikennemäärälaskelmat osoittavat, että vuosiin 2010–2012 saakka pärjätään olemassa olevien yhteyksien avulla.”

Kercaan on suunnitteilla kaikkiaan 200 000 kerrosneliömetriä logistiikkatilaa ja sen lisäksi noin 50 000 kerrosneliömetrin toimistoalue. Alaharju arvioi, että logistiikka-alue rakennetaan noin viidessä vuodessa, toimistoalue hieman hitaammin. SRV:n tavoitteena on saada rakentaminen käyntiin vuodenvaihteessa 2007–2008.

Länsi-Sipooseen on suunnitteilla Palmbergin ja Skanskan kehittämä toinen suuri logistiikka-alue, Freeway Logistic City. Sen kaava- ja rakennusaikataulu kulkee suunnilleen samaa tahtia Kercan kanssa. Merkittävin erottava tekijä on se, että Freeway ei perustu raidekuljetuksien hyödyntämiseen, eikä alueelle ole ratayhteyttä.

Palmbergin projektikehitysjohtaja Björn Kivimäen mukaan tärkeä kilpailuvaltti on alueen kova maapohja, joka vaikuttaa suoraan alentavasti rakentamiskustannuksiin. Logistiikka vaatii runsaasti tilaa, joten hinta on tärkeä kilpailutekijä. Alueella on myös runsaasti tilaa ja kaavasta on tulossa salliva, joten sopiva tilaratkaisu on Kivimäen mukaan löydettävissä hyvin erilaisille ja erikokoisille yrityksille.

Kaava pyritään saamaan voimaan ensi syksyn aikana ja rakentaminen SRV:n tavoin liikkeelle vuodenvaihteessa. Sipoon logistiikkakeskus pyritään sen sijaan saamaan Keravaa selvästi nopeammin valmiiksi, vaikka hanke on jonkun verran Keravaa suurempi.

”Arvioin, että se rakennetaan kolmen vuoden kuluessa töiden aloittamisesta.”

Sipoo Freeway Logistic City

  • Länsi-Sipoossa, yhteys Vuosaaren satamaan Lahden moottoritietä, Kehä III ja valmistuvaa satamatietä pitkin. Ei ratayhteyttä.
  • Toimitilaa noin 300 000 m2
  • Maa-ala noin 200 hehtaaria
  • Tavoite, että kaava valmis syksyllä 2007, rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2008. Alue valmis noin 2011.
  • Toteuttajat: Alfred A. Palmberg Oy ja Skanska Talonrakennus Oy.

Kerava Cargo Center Kerca

  • Keravalla Lahden moottoritien vieressä, josta liittymä vuoden 2010 jälkeen. Pää­radan ja Vuosaaren satama­radan risteyskohdassa, raide­yhteys suoraan logistiikka­terminaaliin.
  • Toimitilaa noin 265 000 kerrosneliömetriä.
  • Maa-ala noin 130 hehtaaria.
  • Tavoite, että kaava valmis syksyllä 2007, rakentaminen käynnistyy vuoden 2008 alussa.
  • Toteuttaja: SRV Viitoset Oy.

Vuosaari NaviGate

  • Vuosaaren sataman yhteydessä oleva logistiikkakeskus.
  • Logistiikkakeskus 130 000 ja porttirakennus 18 000 kerrosneliömetriä.
  • Maa-ala 35 hehtaaria.
  • Toteutetaan kahdessa vaiheessa, ensimmäinen käynnistyy keväällä 2007 ja valmistuu loppuvuodesta 2008. Kakkosvaihe valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.
  • Toteuttajat: Sponda rakennuttaa, Lujatalo Oy rakentaa.

Kommentti

Mistä käyttäjät?

o Uskoa uusiin logistiikkakeskuksiin riittää. Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen Metsälän maaliikenneterminaali ja Pasilan alue hiipuvat, sillä logistiikan painopiste siirtyy pääkaupunkiseudulla nykyistä idemmäksi. Uuden tilan tarvetta ei voi kiistää. Iso kysymys on, miten hyvin suomalaiset yritykset pystyvät muuntamaan idän suunnalta jatkuvasti kasvavan transitoliikenteen täkäläiseksi liiketoiminnaksi. Jääkö se etupäässä Kotkan sataman hyödyksi vai kääntyykö virta kohti Vuosaarta?

Kolmessa pääkaupunkiseudun hankkeessa kehitetään muutaman lähivuoden aikana uutta tilaa reilusti yli puoli miljoonaa kerrosneliömetriä. Niiden lisäksi on suunnitteilla isoja logistiikkakeskuksia ainakin Lahden alueelle, Mäntsälään ja Riihimäen ratapihan kylkeen.

SRV Viitosten Kimmo Alaharju ja Palmbergin Björn Kivimäki kertovat, että mahdollisia käyttäjiä haravoidaan laajalti ja monelta toimialalta. Kivimäen mukaan useilla yrityksillä on nyt halua tehostaa logistiikkaansa ja yhdistellä hajallaan olevia tiloja. Logistiikkapuolella saatetaankin nähdä toimistomarkkinoilta tuttu ilmiö: käyttäjät siirtyvät kohti modernia tilaa ja vanhat varastohallit jäävät tyhjilleen. Kuka keksisi niille järkevää käyttöä?

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vuosaaren sataman imussa rakennetaan logistiikkakeskuksia”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat