Työryhmässä on istunut edustaja Kiinteistöliitosta, Isännöitsijäliitosta, Kuluttajaliitosta, Kiinteistövälittäjäliitosta sekä oikeusministeriöstä. Mietintö luovutettiin viime vuoden puolella ja lausunnot siitä on nyt kerätty. Työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä kertoo, että lausunnot ovat yleisesti ottaen olleet positiivisia.
Edellinen asunto-osakeyhtiölaki on vuodelta 1992. ”Sen jälkeen esimerkiksi osakkaiden itse tekemät muutostyöt ovat lisääntyneet selkeästi. Nykyisen lain säännökset osakkeenomistajan muutostöistä ja vastuista ovat puutteelliset”, kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen sanoo. Uudistuksen tärkeimpiä tehtäviä on määritellä selkeämmin yhteisen päätöksenteon ja osakkaan itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkaan vastuun rajat.
Taloyhtiön hallitus hyväksyy muutostyöt
Mietinnössä ehdotetaan, että osakkaan, joka haluaa tehdä muutostöitä asuntoonsa, on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus taloyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen pitää sisältää muutostyön suunnitelmat ja työkuvaukset, joista yhtiö voi arvioida toteutuksen asianmukaisuuden. Vaikka jokaisesta pienestä pintaremontista ei tarvitsisikaan tehdä ilmoitusta, pyritään ilmoituskynnys pitämään matalalla.
”Jos osakas esimerkiksi haluaa korvata vanhan muovimaton parketilla, voi väärin tehdyllä remontilla olla merkittäviä vaikutuksia naapurin ääniolosuhteisiin. Siksi tällaisestakin pitäisi tehdä ilmoitus”, Kärkkäinen toteaa.
Remonttia ei saa aloittaa ennen kuin taloyhtiön hallitus yhdessä isännöitsijän kanssa on hyväksynyt sen. Ilmoituksen käsittelyajan pitää kuitenkin olla osakkaan kannalta kohtuullinen. Mikäli hallitus kieltää remontin, kielto tulee perustella ja osakkaan pyytäessä annettava kirjallisesti.
Yhtiöllä on oikeus valvoa muutostöitä. Osakas maksaa valvonnasta aiheutuvat kohtuulliset ja tarpeelliset kulut. Kustannusten suuruus riippuu remontin laajuudesta. Vastuu väärin tehdystä remontista säilyy osakkaalla itsellään.
”Uudistuksella halutaan varmistaa, että tästä lähtien muutostyöt tehdään kunnolla. Erityisesti se koskee märkätilojen remontteja”, Kärkkäinen sanoo.
Korjaussuunnitelmasta tulee pakollinen
Toinen oleellinen muutos asunto-osakeyhtiöissä koskee taloyhtiössä toteutettavia korjauksia. Hallituksen on esitettävä yhtiökokouksessa taloyhtiön korjausselvitys viiden vuoden ajalle. Selvityksestä on käytävä ilmi myös tulevien toimenpiteiden vaikutus yhtiövastikkeeseen sekä asukkaiden omiin ja yhtiön yhteisiin tiloihin. Korjausselvitys voisi perustua esimerkiksi kuntoarvioon.
”On ongelmallista, että isot korjaukset tuodaan yllättäen osakkaiden päätettäviksi. Lainmuutoksen myötä osakkailla on aikaa varautua niihin”, Kärkkäinen sanoo.
Jauhiaisen mukaan on kuitenkin tärkeää määritellä selvityksen minimivaatimukset sellaisiksi, että taloyhtiön ei tarvitse joka vuosi teettää erillistä kuntokartoitusta.
Hissipykälää pohditaan vielä
Työryhmän mietinnössä on kohta, joka koskee hissin jälkiasennuskustannusten perimistä yhtiövastikeperusteesta poikkeavassa suhteessa. Mietinnössä sanotaan, että mikäli hissin rakentaminen ei hyödytä kaikkia osakkaita, olisi vastikeperusteinen kustannusjako yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällöin yhtiökokous voisi 2/3 enemmistöllä päättää, että näiltä osakkeenomistajilta peritään vähemmän tai ei lainkaan vastiketta uudistuksen kuluihin. Esimerkiksi taloyhtiön ensimmäisen kerroksen asukkaat eivät välttämättä suoraan hyödy hissin rakentamisesta.
”Sitä, kuinka paljon vastiketta voitaisiin alentaa ei kuitenkaan määritellä. Hissikysymys on jo muutenkin kuuma peruna. On valitettavasti vaikea uskoa, että taloyhtiössä saataisiin päätös aikaan alennuksen määrästä. Varsinkin kun päätös vaatii 2/3 määräenemmistön”, Kärkkäinen sanoo.
”Hissin rakentamista koskeva osa mietinnöstä on aiheuttanut jonkin verran huolta, ja sitä tullaan vielä pohtimaan”, Jauhiainen lupaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asunto-osakeyhtiölaki selkeytyy”