Kokeile kuukausi maksutta

Korotettu kiinteistövero lisää rakentamista

Kunnat ovat vuodesta 2001 lähtien voineet verottaa rakentamatonta asuntotonttia korkeammalla kiinteistöveroprosentilla kuin rakennettua tonttia. VATT:n tutkija Teemu Lyytikäisen uusi tutkimus osoittaa, että korotetun kiinteistöveron käyttöönotto lisää omakotirakentamista alkuvuosina keskimäärin noin 10 prosentilla. Sen jälkeen vaikutus heikkenee.

Kunnat ovat vuodesta 2001 lähtien voineet verottaa rakentamatonta asuntotonttia korkeammalla kiinteistöveroprosentilla kuin rakennettua tonttia. VATT:n tutkija Teemu Lyytikäisen uusi tutkimus osoittaa, että korotetun kiinteistöveron käyttöönotto lisää omakotirakentamista alkuvuosina keskimäärin noin 10 prosentilla. Sen jälkeen vaikutus heikkenee.

Vuonna 2006 valtio määräsi 12 Helsingin seudun kuntaa ottamaan rakentamattoman tontin lisäveron käyttöön. Tutkimuksen tulokset eivät koske näitä kuntia. Lyytikäisen mukaan veron toimivuus Helsingin seudulla tulisi selvittää erikseen.

”Helsingin seudun maamarkkinoiden tila poikkeaa muusta maasta ja seudun pakkoveroon liitettiin lievennyksiä, joiden takia se koskee pienempää osaa tonteista kuin muualla maassa”, Lyytikäinen arvioi.

Rakennuslehden tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa keskusteltiin Helsingin seudun korotetun kiinteistöveron poistamisesta kokonaan. Perusteluina käytettiin veron tehottomuutta.

Lyytikäisen tutkimus käsittelee asuntorakentamisen muutoksia 379 kunnassa vuosina 1998-2006. Omakotirakentaminen kiihtyi selvästi rakentamattoman tontin kiinteistöveron käyttöönottavissa kunnissa. Veron vaikutus kerrostalojen ja rivitalojen rakentamiseen on heikompi kuin omakotirakentamiseen.

Veron kokonaisvaikutus on kuitenkin jäänyt pieneksi, sillä vain osa kunnista on ottanut sen käyttöön. Vuonna 2005 rakentamattoman tontin lisäveron ansiosta aloitettiin arviolta vajaan neljän sadan omakotitalon rakentaminen. Kaikkiaan vuonna 2005 aloitettiin 15 000 omakotitalon rakentaminen.

Rakentamattoman tontin verottaminen tekee tyhjän tontin hallussapidosta kalliimpaa, mikä kannustaa rakentamaan tai myymään tontin. Teoriassa rakennustehokkuus eli talojen koko voisi Lyytikäisen mukaan laskea nopeamman rakentamisen sivuvaikutuksena. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen.

Rakentamattoman tontin kiinteistöveron toimivuus on Lyytikäisen mukaan kytköksissä kunnan maapolitiikkaan. Vaikutus jää pieneksi, mikäli kunnassa on vain vähän rakentamattomia kaavoitettuja tontteja. Vero ei myöskään vaikuta kunnan omistamiin tontteihin. Tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoja tonttien lukumääristä eikä tonttien omistajista. Arvio 10 prosentin kasvusta omakotirakentamisessa ei siis ole välttämättä yleistettävissä kaikkiin Suomen kuntiin.

Tutkimus on osa laajaa ”Asumisen talous” hanketta, jossa tutkitaan verojen, tukien ja sääntelyn vaikutuksia asuntomarkkinoilla. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia ja sen johtaja on professori Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopistosta. Siihen osallistuu Helsingin yliopisto, VATT, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Joensuun yliopisto.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Korotettu kiinteistövero lisää rakentamista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat