Kokeile kuukausi maksutta

Bulgarialaisten karu kohtelu esimerkki tilaajavastuulain tarpeellisuudesta

”Olen nähnyt nälkää. Ruokaan oli käytettävissä yksi euro päivässä. Hankimme rahaa keräämällä pulloja ja tölkkejä puistoista”, bulgarialainen Sava Kirpechev kertoo. Kuvaus ei ole Kirpechevin kotimaasta vaan hänen kokemuksistaan Suomessa. Orjatyövoiman käyttämistä muistuttava toiminta on esimerkki siitä, miksi viranomaiset yrittävät saada halpatyövoiman käytön Suomessa kuriin. Tilaajavastuulain tarkoitus on taata, etteivät hämärät yrittäjät vie toimintamahdollisuuksia asiansa hoitavilta yrittäjiltä.

"Olen nähnyt nälkää. Ruokaan oli käytettävissä yksi euro päivässä. Hankimme rahaa keräämällä pulloja ja tölkkejä puistoista", bulgarialainen Sava Kirpechev kertoo. Kuvaus ei ole Kirpechevin kotimaasta vaan hänen kokemuksistaan Suomessa. Orjatyövoiman käyttämistä muistuttava toiminta on esimerkki siitä, miksi viranomaiset yrittävät saada halpatyövoiman käytön Suomessa kuriin. Tilaajavastuulain tarkoitus on taata, etteivät hämärät yrittäjät vie toimintamahdollisuuksia asiansa hoitavilta yrittäjiltä.

image

Kirpechev on yksi kolmesta bulgarialaisesta työntekijästä, jotka tulivat huhtikuussa Suomeen. Paikallinen välittäjä Borislav Borisov otti heihin Blaboevgradissa yhteyttä ja houkutteli töihin virolaisyrityksen palvelukseen Suomeen. Palkkaa luvattiin Kirpechevin kertoman mukaan 12 euroa tunnilta ja se maksettaisiin kahden viikon välein. Työsopimusta ei tehty.

”Emme tienneet yrityksestä mitään. Meille luvattiin, että joku tulee vastaan ja järjestää kaiken”, Kirpechev kertoo.

Työskentely Suomessa oli kuitenkin bulgarialaisille paha pettymys. Kirpechev työskenteli yrityksessä vajaat kolme kuukautta. Hän kertoo saaneensa sinä aikana palkkaa eri kokoisina pikkusummina yhteensä 300 euroa. Kolme työntekijää sai tänä aikana yhteensä noin 900 euroa.

Kuvaava esimerkki on, että bulgarialaisten oli matkustettava työmatkansa joukkoliikenteellä ilman lippua. Virolaisyhtiön edustaja sentään lupasi maksaa tarkastusmaksun työntekijöiden jäätyä kiinni pummilla ajamisesta.

Oman käsityksensä mukaan bulgarialaiset olivat töissä virolaisessa Olster Gruppissa, jonka edustaja heidät tänne palkkasi. Yritys on muun muassa tuonut vuokratyövoimaa Suomeen. Sillä on täällä myös paikallinen tytäryhtiö, OG Rakennus Oy. Virolaisyrityksen edustaja on väittänyt, ettei Olster Grupp ole bulgarialaisten työnantaja. He vierittävät vastuun heidät houkutelleelle bulgarialaiselle edustajalle.

 

12 tarkastajan erikoisryhmä

Uudenmaan työsuojelupiirin piiripäällikkö Markku Marjamaa vetää 12 tarkastajan ryhmää, joka koulutettiin kesän aikana valvomaan tilaajavastuulain noudattamista Suomessa. Tehovalvonnan myötä tehdään tänä vuonna noin 500 tarkastusta.

Kuluvan vuoden voimassa olleen tilaajavastuulain tavoitteena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Jos tilaaja lyö laimin selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on 1 500-15 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu. Summa kuulosta pieneltä, mutta se on sopimuskohtainen.

”Esimerkiksi rakennusalalla on paljon sopimuksia, joten tarkastusmaksuista voi kertyä huomattavia summia. En ole ollenkaan huolissani siitä, etteikö tässä olisi tehokkaita valvontakeinoja”, Marjamäki sanoo.

Olster Gruppin tytäryhtiöön OG Rakennukseen tehtiin yhdistetty ulkomaalais- ja työsuojelutarkastus lokakuussa. Tarkastaja Anssi Lilja osasi ennakoida vaikeuksia, sillä tarkastuksesta sopiminen ja jopa yhtiön katuosoitteen selvittäminen oli hankalaa. Yhtiötä käyttäneistä tilaajista ei ollut tietoja.

Liljan ennakkoaavistukset pitivät paikkansa, sillä käytännössä ainoat yrityksen esittämät paperit olivat 101-lomakkeet virolaisista työntekijöistä. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan bulgarialaisten työntekijöiden papereita sisältänyt asiakirjasalkku oli kadonnut jollain asemalla eikä työkirjanpitoa voitu esittää.

Rakennusliiton yhteyspäällikkö Esko Auvinen arvioi, että bulgarialaisten kohtelussa on kysymys kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Hän pitää selvänä, että viranomaiset pystyvät puuttumaan Olster Gruppin toimintaan bulgarialaisten asiassa. Mahdollista on, että Rakennusliitto tekee asiasta rikosilmoituksen.

Lue lisää tämän viikon Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Bulgarialaisten karu kohtelu esimerkki tilaajavastuulain tarpeellisuudesta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat