Asfalttikartellin sakot jäivät selvästi Kilpailuviraston esityksestä – Lemminkäinen valittaa

Lemminkäisen toimitusjohtaja Juhani Sormaalan mielestä Kilpailuviraston 68 miljoonan euron sakkoesitys oli ”aika mielivaltainen” ja myös markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu on liian suuri.

Lisäksi Lemminkäinen katsoo, ettei markkinaoikeus ole asianmukaisesti huomioinut yhtiön esittämää näyttöä kilpailun toimivuudesta päällystysalalla ja yhtiön moitittava menettely on ollut alueellisesti ja ajallisesti rajatumpaa kuin markkinaoikeus on katsonut. Lemminkäinen myöntää kuitenkin markkinaoikeuden selvittäneen, että yhtiön toiminnassa on kotimaan päällystysmarkkinoilla joiltakin osin menetelty kilpailulainsäädännön vastaisesti.

”Joudumme tunnustamaan ja olemaan häpeissämme siitä, että joillakin paikkakunnilla ja jonakin ajankohtana tällaista (kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa) on tapahtunut, ja se on yhtiön kannalta masentavaa ja valitettavaa. Yhtiössä on kuitenkin ryhdytty toimenpiteisiin sen estämiseksi, että tällainen ei voisi toistua”, Sormaala toteaa.

Markkinaoikeus katsoi alan yritysten syyllistyneen kilpailunrajoituslain vastaiseen hinta- ja tarjousyhteistyöhön valtakunnallisesti valtion urakoiden osalta vuosina 1996-2000 sekä kuntien ja yksityisten asiakkaiden osalta eri osissa maata vuosina 1994-2001.

Skanska Asfaltti Oy:lle markkinaoikeus määräsi 1,4 miljoonan euron suuruisen seuraamusmaksun, kun Kilpailuviraston esittämä sakko oli 11 miljoonaa euroa. Myös NCC Roadsin maksettavaksi tulee 1,4 miljoonaa euroa ja NCC-konsernin puoliksi omistaman Valtatie Oy:n maksettavaksi 2,5 miljoonaa euroa.

Isojen tekijöiden lisäksi markkinaoikeus määräsi SA-Capital Oy:n maksettavaksi 75 000 euroa sekä Rudus Asfaltti Oy:n ja Super Asfaltti Oy:n molempien maksettavaksi 20 000 euroa. Sen sijaan Asfalttiliiton osalta markkinaoikeus hylkäsi Kilpailuviraston esityksen seuraamusmaksun määräämisestä, koska Kilpailuviraston esitystä ei ollut tehty kilpailunrajoituslaissa säädetyssä määräajassa.

Lain mukaan seuraamusmaksu voi olla enintään 10 prosenttia yrityksen edellisen vuoden koko liikevaihdosta. Kilpailuviraston tutkimuspäällikkö Leena Passin mukaan kyse on seuraamusmaksun määräämistä edeltävän vahvistetun tilikauden liikevaihdosta. Liikevaihdoksi katsotaan koko konsernin liikevaihto, kun seuraamusmaksu on esitetty määrättäväksi konsernin emoyhtiölle. Esimerkiksi Lemminkäinen-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 1,8 miljardia euroa.

”Oikeuskäytäntö on johtanut siihen, että seuraamusmaksu suhteutetaan jotenkin kyseisen liiketoiminnan liikevaihtoon, jolloin puhutaan aivan eri luvuista”, Sormaala sanoo.

Passin mukaan lain ideana on yhtäältä saada kartellin tuottamat hyödyt takaisin, mutta myös rangaista yhtiötä ja saada aikaan ennaltaehkäisevä vaikutus, jolloin yritykset ymmärtävät, ettei kartelliin kannata mennä.

Valitus tehtävä 30 päivän kuluessa

Markkinaoikeus on asian ensimmäisenä käsittelevä oikeusaste. Kaikilla osapuolilla on oikeus valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mahdollinen valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa.

”Perehdymme nyt tarkasti markkinaoikeuden laajaan päätökseen perusteluineen ja harkitsemme, valitammeko asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle”, Skanska Oy:n lakiasioista vastaava varatoimitusjohtaja Jari Lanki sanoo.

”NCC tutustuu nyt markkinatuomioistuimen päätökseen, ennen kuin päättää mahdollisista valituksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, NCC AB:n päälakimies Ulf Wallin puolestaan toteaa.

Myös Kilpailuvirasto kertoo tutkivansa päätöksen huolella ja päättää sen jälkeen, antaako päätös aihetta valittaa. Kilpailuviraston mielestä vain riittävän korkea sakkotaso täyttää asetetun tavoitteen ehkäistä kartelleja.

Leena Passin mukaan Kilpailuviraston tulee nyt tarkasti selvittää, mistä markkinaoikeuden määräämän sakon ja Kilpailuviraston esityksen välinen ero johtuu. Passi sanoo, että on tutkittava, miltä osin Kilpailuvirasto ei onnistunut näytössä ja mikä osuus sillä on tähän seuraamusmaksuun. Kilpailuvirasto oli arvioinut aiemmin, että esimerkiksi vuonna 2002 asfalttialan laittomat kilpailunrajoitukset veivät yhteiskunnalta noin 30 miljoonaa euroa. Passi sanoo, että markkinaoikeuden määräämät sakot tuntuvat tässä valossa pieniltä.

”Tästä on esitetty huomattavasti korkeampiakin arvioita, mitä tällainen kartellivoitto voi keskimäärin olla. Me olemme lähteneet varovaisesta arviosta ja jos tätä (sakkoa) peilaa siihen, niin se on pieni. Itse asiassa meidän 98 miljoonan euron esityskin on pieni ja tämä 20 miljoonaa euroa on varsin pieni”, Passi toteaa.

Kyse oli tähän asti laajimmasta Suomessa tuomitusta kartellista.

Ruotsissa annettiin heinäkuussa yhdeksälle ruotsalaiselle rakennusyritykselle sakot asfalttikartellista. Skanskan maksettavaksi tuli 18 miljoonaa euroa ja NCC:n 16 miljoonaa euroa.

Kartellista lisää uutisessa ”Kunnilta tulossa isot korvausvaateet asfalttikartelliin osallistuneille yrityksille”.