Kaavoituksen sujuvoittamiseksi valituslupajärjestelmä laajenisi koskemaan asemakaavoja, jotka sijaitsevat oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja joita koskeva kunnan päätös on säilynyt muuttumattomana hallinto-oikeudessa.
Valituslupajärjestelmä tarkoittaa sitä, että hallinto-oikeuden päätöksestä voisi tehdä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos siihen saadaan valituslupa. Tämä nopeuttaa kaavan toteuttamista hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen noin yhdeksällä kuukaudella, jos korkein hallinto-oikeus ei keskeytä täytäntöönpanoa.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja asuntotonttitarjontaa edistetään edellyttämällä yhteisen yleiskaavan laatimista Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueille. Kaupungeille siirrettäisiin toimivaltaa poikkeamisasioissa ja kevennettäisiin valtion ohjausta kaupunkien kaavoituksessa.
Maaseudun kylien asuntojen rakentamista joustavoitetaan niin, että rakentaminen voisi perustua yleiskaavaan. Näin vähennetään yksittäisten lupapäätösten tekemistä tai asemakaavan laatimista alueille, joilla sitä ei vielä tarvita.
Kestävien ja energiatehokkaiden lämmitysjärjestelmien käyttöä edistetään siten, että asemakaavassa voisi määrätä uudisrakennusten liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos alueella jo on kaukolämpöverkko tai on tulossa.
Rakennuslupamenettely kevenisi siten, että kunnan rakennusvalvontaviranomainen voisi rakennusluvan myöntämisen yhteydessä poiketa asemakaavasta hieman laajemmin kuin tällä hetkellä on mahdollista.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulossa muutoksia”