Vesijohto- ja viemäriverkostot myös rapistuvat jatkuvasti lisää, sillä niitä saneerataan Suomessa noin 700-900 kilometriä vuodessa, kun tarve olisi huomattavasti toteutunutta suurempi. Verkostoja tulisi kunnostaa noin 1 900 kilometriä vuodessa eli kaksin- tai lähes kolminkertainen määrä nykyisestä, jotta niiden kunto pystytään turvamaan ja saneerauksen jälkeenjääneisyys poistamaan.
Saneerausvelan poistaminen kymmenessä vuodessa edellyttäisi vesihuoltoverkostojen saneerausten rahoituksen nostamista noin 320 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä merkitsisi kasvua nykyiseen noin 200 miljoonaa euroa. Saneerauksen kasvattaminen tälle tasolle lisäisi Suomen vesihuoltolaitosten vuotuisia kustannuksia keskimäärin 15-20 prosenttia. Tämä vaikuttaisi vesihuollon maksuihin tapauskohtaisesti, sillä esimerkiksi muutokset uusinvestointien määrissä ja omistajille suunnatuissa tuloutuksissa vaikuttavat myös maksujen kehittymiseen.
Suurin saneeraustarve on 1960-luvulla rakennetuissa putkissa. Saneeraustarvetta aiheuttavat monet tekijät materiaalien ominaisuuksista asennuksen ja täytön puutteellisuuksiin sekä olosuhdetekijöihin.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen tekemisestä on vastannut FCG Planeko Oy. Tulokset ja johtopäätökset pohjautuvat vesihuoltolaitoksille tehtyyn kyselyyn ja ympäristöhallinnon vesihuoltotilastoihin sekä muihin lähdeaineistoihin.
Vesijohto- ja viemäriverkostojen määrissä ja ominaisuuksissa viime vuosina tapahtunutta kehitystä selvitettiin otanta-aineistojen perusteella. Koko maan vesijohtopituuden arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 92 000 kilometriä ja viemäripituuden noin 46 000 kilometriä. Vesijohtoja rakennetaan vuosittain noin 1 600 kilometriä ja viemäreitä noin 950 kilometriä. Putkimateriaaleissa muovin osuus on edelleen kasvanut.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “MMM: Vesihuoltoverkostot rapistuvat jatkuvasti nykyisellä saneeraustahdilla”