Rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat jo suuremmat kuin helposti oletamme. Tämä konkretisoitui taannoisella Göteborgin opintomatkalla, jolla tutustuimme yhdessä Tampereen yliopiston uudistuvan rakentamisen tutkimusryhmän kanssa eri kiertotalousprojekteihin.
Återbruketin 66 vuokra-asunnon kohteessa lähes 90 prosenttia kokonaisuuden raskaista kantavista rakenneosista koostuu uudelleenkäytetystä materiaalista. Vanhan Ikea-tavaratalon betoniset välipohjaelementit ja Isdalan jäähallin liimapuupalkit palvelevat nyt asuinrakennusten runkona. Vaikka seuraan alan kehitystä läheltä, toteutuksen mittakaava yllätti.
Suunnittelun ja hankinnan on perustuttava tietoon saatavilla olevista rakennusosista, niiden ominaisuuksista ja toimitusajoista. Återbruketissa runkorakenteita jouduttiin suunnittelemaan uudelleen, kun aluksi kaavaillut materiaalit eivät soveltuneet uuteen käyttötarkoitukseen. Betoniosien soveltuvuutta tutkittiin poranäytteillä ja lujuuskokeilla. Liimapuupalkit toimitettiin takaisin valmistajalle laadunvarmistukseen ja muokattaviksi. Laadunvarmistus, dokumentointi, varastointi ja logistiikka onkin sisällytettävä hankkeen kokonaisaikatauluun.
Hoppet 2 -päiväkodissa selvitettiin ensin, mitä vanhasta voidaan säilyttää. Betoninen pohjalaatta hyödynnettiin uuden rakennuksen perustana. Kaupungin mukaan tämä pienensi perustamistöiden ilmastovaikutusta noin 85 prosenttia. Uuteen kantavaan runkoon soveltumattomat teräsosat saivat uuden tehtävän pihan pergolana.
Frihamnenin entisellä satama-alueella näkökulma laajeni kokonaisen alueen kehittämiseen. Jubileumsparkenin puistoa, uimapaikkoja, saunaa ja leikkialueita on kehitetty yhdessä käyttäjien kanssa. Kokeiluista on edetty pysyviin ratkaisuihin.
Pohdimme Chalmersin yliopiston tutkijoiden kanssa regeneratiivista eli uudistavaa rakentamista, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon ja yhteisöjen toimintakykyä.
Frihamnen havainnollisti, miten rakentamisella voidaan haittojen vähentämisen lisäksi parantaa ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia. Vaikutusten todentaminen edellyttää tutkimusta: mihin lähtötilanteeseen muutosta verrataan, mitä mitataan ja millä aikajänteellä? Uudelleenkäytetty runko ei yksin osoita regeneratiivisuutta.
Näen digitalisaation tärkeänä mahdollistajana. Rakennusosien ominaisuuksia, kuntoa ja saatavuutta koskevan tiedon pitää olla luotettavaa ja hyödynnettävissä suunnittelussa ja hankinnassa. Tiedon on siirryttävä rakennusosan mukana uuteen kohteeseen. Purku- ja rakennushankkeiden aikataulut ja vastuut on sovitettava yhteen. Kustannukset, päästöt, tekninen soveltuvuus ja toteutuksen riskit on voitava arvioida ennen töiden alkua.
Yksittäisten onnistumisten rinnalle tarvitsemme yhteisiä menettelyjä ja toimivat markkinat. Osien soveltuvuuden osoittaminen, välitys ja varastointi eivät voi jäädä jokaisessa hankkeessa erikseen ratkaistaviksi.
Göteborg muutti käsitystäni siitä, mikä on jo mahdollista. Suomessa meidän on tehtävä uudelleenkäytöstä ennakoitava, turvallinen ja taloudellisesti toimiva osa rakentamista. Samalla tarvitsemme rohkeutta tutkia, mitä muuta hyvää uudistava rakentaminen voi saada aikaan. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että yliopistot ja yritykset etsivät yhdessä vastauksia näihin tulevaisuuden kysymyksiin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Mitä jos vanha rakennus onkin uuden alku?”