Ara myönsi huomattavan lisärahoituksen TTY:n energiatehokkaan lähiökorjaamisen tutkimukselle

Lähiöiden korjaus- ja täydennysrakentaminen on urakka, jolle energiatehokkuuden tavoitteet asettavat vaativia haasteita. 1970-luvun elementtirakenteiden lisälämmöneristäminen edellyttää tarkempia teknisiä tutkimuksia, samoin lämmön talteenotto, tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäminen ja muut uudet tekniikat.

Väestörakenteen muutokset edellyttävät uusien asuntotyyppien lisäämistä olemassa oleviin rakennuksiin. Näillä toimenpiteillä, samoin kuin täydennysrakentamisella, on myös huomattavia vaikutuksia lähiöiden ilmeeseen ja arkkitehtuuriin. Entelkor-hankkeessa näitä teemoja tutkivat sekä kokeneemmat tutkijat että diplomityön tekijät. Uudentyyppinen korjaaminen edellyttää uusia menetelmiä elinkaarikustannusten hallintaan. Jotta vuokratalo- ja asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteko olisi tehokasta ja kustannustietoista, Evako-hankkeessa kehitetään kriteeristö, joilla suunnittelijat ja päättäjät voivat arvioida eri vaihtoehtoja.

”Elementtirakenteisten lähiöiden korjaaminen on käsillä nyt ja haaste on määrällisesti mittava. Kestävän kehityksen näkökulmasta on merkitystä miten tämä korjaaminen tapahtuu”, tähdentää Entelkor-hankken projektipäällikkö, arkkitehti Elina Alatalo.

Eri tieteenalat etsivät ratkaisuja yhdessä

Entelkor- ja Evako-hankkeet yhdistävät TTY:n arkkitehtuurin laitoksen ja rakennustekniikan laitoksen osaamista. Energiatehokas korjausrakentaminen vaatii lähestymistapaa, jossa useat tieteet etsivät vastauksia yhteen kokonaiskysymykseen. Alatalon mukaan arkkitehtuurin, insinööritieteiden ja taloustieteiden vuorovaikutuksessa haetaan malleja siihen, miten lähiöitä voidaan korjata energiatehokkaiksi parantaen samalla arkkitehtuuria, ilmeikkyyttä, teknistä laatutasoa ja asukkaiden viihtyvyyttä.

”Painopiste tässä yhtälössä on etenkin arkkitehtuurissa ja tulevaisuuden tutkimuksessa. Mikään ei ole merkittävämpää kuin tieto siitä, mitä ei ole, mutta voisi olla olemassa. Miltä näyttää tulevaisuuden energiatehokas lähiö? Millaisilla menetelmillä se syntyy? Miten elämme siellä? Miten suunnittelemme kutistuvia tai kaupungistuvia lähiöitä?”

Uusi teknologia ja energiatehokkuus tuovat arkkitehtuuriin uusia mahdollisuuksia. Vähentämällä rakennuksen energian kulutusta tai saamalla rakennus tuottamaan oma energiansa, voidaan saada lisää resursseja samanaikaisesti esimerkiksi toiminnallisuuden parantamiseen.

”Arkkitehtuuri on alana perinteisesti ollut hidas soveltamaan insinööritieteiden uusimpia keksintöjä. Toisaalta vuorovaikutus kirittää kaikkia. Arkkitehtoninen soveltaminen tuo lisätietoa myös teknisten ratkaisujen kehittämiseen”, Alatalo uskoo.