Maantieverkkoa siirretään tiekuntien käsiin

-Pohjoisessa tyypillisiä lakkautettavia maanteitä ovat pistotiet. Keski-Suomessa taas tiet, jotka ovat molemmista päistä yleisessä tiessä kiinni, mutta itse tietä käyttävät vain sen varressa olevat taloudet. Kun liikennemäärät ovat vähäisiä, tiet eivät enää täytä maantien määritelmiä, tieinsinööri Jukka Lehtinen kertoo.

Maantien lakkauttaminen tapahtuu Tiehallinnon laatiman tiesuunnitelman kautta. Asiassa kuullaan niin kuntia kuin maanomistajiakin, ja lopulliset päätökset tekee liikenne- ja viestintäministeriö.

Tiehallinnon mukaan toiminnalla ei haeta säästöjä vaan toimivaa ja järkevää maantieverkkoa. Etenkin 1960-luvulla maanteiksi otettiin tienpätkiä, jotka eivät yleisen tien määritelmiä täytä.

-Lakkautettavien maanteiden kilometrimäärät ovat kuitenkin niin pieniä, ettei suuria säästöjä sitä kautta synny, Lehtinen painottaa.

Lisäpaineita kunnille

Tiehallinnon karsiessa maantieverkkoa kasvavat paineet kuntataloudessa. Yksityisteiden avustaminen on kunnille harkinnanvaraista toimintaa, mutta etenkin syrjäseuduilla enemmän sääntö kuin poikkeus.

-Kunta tulee muutoksen rahoittajaksi silloin, kun se avustaa yksityisteiden kunnossapitoa. Jotkut kunnat ovat ottaneet yksityisteitä täysin omaksi ylläpidettäväkseen. Tänä päivänä kuntien talous on niin tiukoilla, että harkinnanvaraisia avustuksia karsitaan pois. Viestejä on tullut, että muutamat kunnat ovat jo näin menetelleet, Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala kertoo.

Maantien muuttuminen yksityistieksi tietää tienpitoon uhrattavien eurojen vähentymistä. Miksi saman tiepätkän hoito tulee halvemmaksi tiekunnan kuin Tiehallinnon toimesta?

-Kun tiekunnat vastaavat tienpidosta, silloin laatukriteereistä joustetaan helpommin. Kahden sentin lumikerros ei haittaa. Jos tien päässä on vain kesäasutusta, voidaan talvikunnossapidosta luopua täysin, Siltala kertoo.