Musiikkitalon hallituksen puheenjohtaja ja Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Juha Lemström vahvisti Rakennuslehdelle tiedot kustannusten paisumisesta. Aikanaan hankkeen rakennuskustannuksiksi arvioitiin 127 miljoonaa euroa ja suunnittelukustannuksiksi 13 miljoonaa euroa. Nyt molempiin on Lemströmin mukaan tulossa 10 miljoonaa euroa lisää.
”Olemme tienneet jo vuoden, että joudumme panostamaan suunnitteluun hurjasti, jotta saamme tavoitehintaurakan pysymään kustannusarviossa, ja nyt on käynyt ilmi, että myöskään arvio 127 miljoonan euron rakennuskustannuksista ei riitä. Olemme tehneet sellaisia päätöksiä talon akustiikan, pintamateriaalien ja teknisten asioiden osalta, että me joudumme maksamaan rakentamisesta noin 10 miljoonaa euroa enemmän”, Lemström totesi.
Suunnittelukustannusten suhteellisesti huomattavasti suurempaa paisumista Lemström selittää sillä, että monia asioita on jouduttu suunnittelemaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan. Tällä on haettu nimenomaan edullisempia toteutusratkaisuja varsinaiseen rakentamiseen.
”Aina kun osabudjetti ei ole riittänyt, on tehty suunnitelmien täsmennyksiä ja mietitty uusia ratkaisuja ja piirretty, suunniteltu ja laskettu. Näin olemme päätyneet siihen tulokseen, että siihenkin puoleen menee 10 miljoonaa enemmän”, Lemström sanoi.
Vaikka suunnittelukustannukset ovat nousseet reilusti, niillä on Lemströmin mukaan osaltaan pystytty hillitsemään varsinaisten rakentamiskustannusten paisumista. Rakentamiskustannukset olisivat muuten ylittyneet vielä reilummin.
Useampaan kertaan suunnitteleminen ei näy kuitenkaan rakentamisen aikataulussa. ”Tällä hetkellä ei ole mitään sellaisia uhkakuvia, ettei kohde valmistuisi niin, että se on ensi vuoden huhtikuun viimeisenä päivänä vastaanottokunnossa”, Lemström kertoi.
Budjetissa suurta liikettä jo ennen hankkeen käynnistymistä
Helsingin musiikkitalon budjettia ehdittiin veivata edestakaisin jo ennen hankkeen varsinaista käynnistymistä vuonna 2008. Vielä vuonna 2003 hankkeen kustannustasoksi arvioitiin 94 miljoonaa euroa, joka olisi ollut syksyn 2007 indeksillä tarkistettuna 108 miljoonaa euroa.
Vuonna 2007 käydyssä tarjouskilpailussa musiikkitalon pääurakasta saatiin vain yksi tarjous, jonka jätti SRV. Tuolloin Helsingin musiikkitalon hallitus päätti olla hyväksymättä saatua tarjousta. SRV:n tarjous oli 124 miljoonaa euroa, ja sen tavoitehinnan mukaan musiikkitalon kustannukset olisivat nousseet 178 miljoonaan euroon.
Myöhemmin musiikkitalon hallitus ja SRV jatkoivat neuvotteluja ja pääsivät kesäkuussa 2008 sopimukseen projektinjohtourakasta. Tuolloin rakennushankkeen kokonaiskustannusarvioksi muodostui edellä mainittu noin 140 miljoonaa euroa.
Tarjouskilpailun kustannustaso sai aikanaan Yleisradion säikähtämään budjetin paisumista niin, että se uhkasi jo vetäytyä koko hankkeesta. Kun sopimukseen sitten päästiin SRV:n kanssa ja kustannukset näyttivät jäävän selvästi alle syksyn 2007 tarjouskilpailun tason, Yle päätti sittenkin osallistua hankkeeseen.
Musiikkitalon rakennuttamisesta vastaa Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo, jonka osakkaat ovat Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Yleisradio Oy. Omistusosuudet jakautuvat siten, että valtio omistaa kiinteistöosakeyhtiön osakkeista noin 48 prosenttia, Yleisradio noin 26 prosenttia ja Helsingin kaupunki noin 26 prosenttia. Myös rakentamiskustannukset jakautuvat osapuolten omistusosuuden mukaan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 15 kertaa
15 vastausta artikkeliin “Helsingin musiikkitalon tavoitehinta ylittymässä 20 miljoonalla eurolla”
Onnittelut taas SRV:n pojille ! Ovat onnistuneet hienosti. Aluksi napataan julkisesta projektinjohtourakasta 15 % työmaakate. Sitten yhteistyön ja kustannusten alentamisen nimissä suunnittelutetaan tilaajan piikkiin niin monta vaihtoehtoa, että kustannukset pysyisi edes jotenkin budjetissaan. Luultavasti nyt ovat vielä onnistuneet leipomaan muutoksista lisä- ja muutostöitä, alkuperäisen tasoisella palkkiolla.
Jos kustannukset ylittyvät 20 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että halvennuksia on etsitty kissojen ja koirien kanssa, niin herää kysymys: Onko meitä veronmaksajia petetty silloin alussa kun tilaaja ja urakoitsija reteesti ilmoitti että rakentamisen hintaa on saatu tiputettua yht’äkkiä 126 miljoonasta 90 miljoonaan. Minä en ole ainakaan aiemmin kuullut sellaisesta hankkeesta, jossa olisi pystytty ottamaan hinnasta 30 % veks ilman että rakennuksen laajuuteen olisi koskettu. Missä on rehellisyys, missä vastuu ?
Rakennetaan hyvää ja sitä saa harvoin halvalla, jos koskaan!
Tässäkin kohteessa rahat ovat paremmassa tallessa, kuin kreikkalaisten taskuissa. Se on vaan niin, että SRV osaa parhaiten ja toiset tulee perästä.
…eli todellinen kustannusylitys tulee olemaan vähintään 40 miljoonaa.
Isohko siivu aiotuista säästöistä kohdistui energiatehokkuudesta luopumiseen. Ja senhän pitäisi olla numero Uno! Kaikkinensa rakennuttaja eli Senaatti-kiinteistöt ei näytä olleen tai olevan edelleenkään ajan tasalla rakennuttajana. Onkin selviö, että vaativien julkisten kohteiden rakennuttaminen on kilpailutettava antaen myös kansainvälisille ja kokeneille toimijoille mahdollisuus. Tietotaidoltaan rajoitetun Senaatin nykyisen monopoliaseman tulee jatkossa olla taaksejäänyttä elämää.
Kapellimestarin merkitys ei oikein näy ulos päin. Yhtä lailla kuin maailmalliset musiikkitalot palkkaavat maailmanluokan kapellimestareita, niiden rakennuttamiseenkin tulisi suhtautua hartaasti. Mitenköhän käy laadun ja akustiikan nykyisellä ”mestaroinnilla”?
Anti olla vika kerta ilman rakennuttajakilpailutusta!
Voisiko homman jatkamiseksi jo nyt pestata huippuammattilaisen edes laadunvalvontaan?
Onko siis 10 miljoonaa käytetty siihen, että on onnistuttu tinkimään energiansäästöstä ja laadusta?
Ensiviulun maksajat ovat samat kuin jatkuvankin laulallan. Ja hiilijalka käy! Siinäpä mallia maailmalle.
Olen samaa mieltä; ei enää tämmösiä mollisointuja senaatin johdolla.
Hyvin menee, mutta menköön parasta kilpailutetaan ja halvinta tilataan se on musiikkia korville, vai onko?
Rahasta viis, kun saadaan korkeakulttuuria siis.
Taitaa musiikkitalo ja Messukeskuksen laajennus (toinen SRV:lle pelattu urakka) pelastaa SRV:n tämän vuoden. Muuten ei Kokkilan pojat ole tainneet rahaa onnistua tahkoamaan…
Taannoin oli Rakennuslehdessä juttu hankkeesta ja siinä ilmoitettiin, että suunnittelu ei kuulu SRV:n urakkaan. Samassa jutussa rakennesuunnitelija kertoi, että runko on suunniteltu kolmeen kertaan.
Hieman tohtisin epäillä, että saadaanko kahteen kertaan suunnittelemalla ihan oikeasti kertaluokan kustannussäästöjä, hyvä jos edes lisäsuunnittelun kulut saadaan katettua.
Helppohan se on SRV:n sellainen potti tuplata joka ei kuulu omaan vastuuseen.
Samassa jutussa oli maininta, että käyttäjien vaatimukset ovat nostaneet talon hintaa. Eiköhän niitä (varsinkin erikoistarkoitukseen rakennettavia) taloja ja tiloja ihan käyttäjille tehdä, eli sikäli koko ongelman asettelu liki absurdi!
Vain muiden rahoilla leikkiess tällainen on mahdollista ; suunnittelukustannukset tulevat olemaan lähes kaksinkertaiset. Kannattaisiko suunnittelutarjousta pyydettäessä antaa tarkka hintatavoite valmiille tuotteelle ? Näin kai yksityinen tekisi, eikö ? Jos ei sitten osaa siihen raamiin suunnitella niin ei ole palkaansakaan ansainnut. Jos ei onnistu kerralla , laskekoon samalla hinnalla uudelleen.
Luulisin, että tähän taloon tullaan ensimmäisen suunnitelman mukaan valokin kantamaan säkeillä… Tosin ollaan kehitytty Ooperatalon ja Mäntyniemen ajoista, jolloin ylitykset olivat moninkertaiset.
Mahtaako suunnittelu ja päätöksenteko olla ulkoistettu Kreikkaan ?
En yhtään ihmettele. Erikoinen kohde, jossa käytetty erikoisia ratkaisuja. Hyvin vaikeaa varautua kaikkeen ennakolta, sillä pienetkin lisä- ja muutostyöt ovat haasteellisempia tehdä kuin tavanomaisessa kohteessa. Lisä- ja muutostöitä taas tulee aina. Rakennustyömaa ei ole mikään liukuhihnamakkarapanimo. Mikäli 20 miljoonalla päästään, niin sanoisin, että aika hyvin ollaan selvitty.
Eikös kuitenkin urakoitsijan tulisi tavoitehinnan nostoa esittäessään ottaa huomioon kokonaiskustannus eli sisällyttää (ja maksaakin) mahdollinen muutossuunnittelukustannus??
Jos suunnitteluun on käytetty kymppimiltsi rahaa rakennuskustannusten pienentämiseksi, niin kuinkahan paljon niitä on sitten pienennetty ?
Jos rakennuskustannukset olisi mennyt yli, maksaja ainakin osin olisi varmaan ollut SRV.
Nyt kun suunnittelukustannukset menee yli, niin maksaja onkin…..tadaa….me ! Veronmaksajat.
Hesarin yleisönosastoon oli joku laskenut, että suunnittelukustannusten ylittämiseen kyseisellä summalla on tarvittu 57:n arkkitehdin ja insinöörin vuoden työpanos( lienee joku piirtäjäkin toki mukana).Ja toisaalta työmaalta oli kerrottu että kaarevan seinän teko se vasta kallista onkin( ihan pitänee vannesahaa käyttää kaariin).Uskoo kuka jaksaa.