Kaupan ala: Kaupan kaavoitusta ei tarvitse muuttaa

Kaupan liiton mielestä maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen ei ole perusteltua, koska nykyinen laki tarjoaa hyvät välineet suuryksiköiden sijainnin ohjaamiseen. Ongelmana on, että maakuntaliitot ja kunnat eivät osaa eivätkä halua niitä käyttää. Liitto korostaa, että kaavoituskäytäntöjä pitäisikin yhdenmukaistaa ympäristöministeriön ohjeistuksella. Myöskään Suomen Kauppakeskusyhdistys ei näe lain uudistamista tarpeelliseksi.

Kaupan liiton mielestä maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen ei ole perusteltua, koska nykyinen laki tarjoaa hyvät välineet suuryksiköiden sijainnin ohjaamiseen. Ongelmana on, että maakuntaliitot ja kunnat eivät osaa eivätkä halua niitä käyttää. Liitto korostaa, että kaavoituskäytäntöjä pitäisikin yhdenmukaistaa ympäristöministeriön ohjeistuksella. Myöskään Suomen Kauppakeskusyhdistys ei näe lain uudistamista tarpeelliseksi.

”Kauppa ei ole rakentanut yhtään kaupan suuryksikköä keskustoihin tai niiden ulkopuolelle ilman kunnan hyväksymää asemakaavaa. Ongelmat kaavoituskäytäntöjen erilaisuuksissa eivät johdu laista vaan siitä, että ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kunnat toimivat eri perustein”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Keskustojen rakennetta on liiton mukaan hajauttanut merkittävästi enemmän muu kuin kaupan rakentaminen. Keskustatoimintojen alueita pitää laajentaa liiton mielestä niin, että sieltä löytyvät riittävän rakennuskelpoiset tontit rakentamiselle tulevaisuudessakin. Jos tontteja ei ole, kaupan sijoittuminen on sallittava keskustan tuntumaan yhdyskuntarakenteen sisälle.

Myös kauppakeskusyhdistyksen mielestä keskustatoimintojen alueet yleiskaavoissa pitää laajentaa niin, että niistä löytyy riittävästi kehittämiskelpoisia kiinteistöjä kauppakeskusinvestoinneille tulevaisuudessakin.

Lakiehdotuksessa esitetään, että maakuntakaavassa kaupan suuryksiköiden kokorajat määritellään etukäteen. Kaupan liiton mielestä tämä ei ole mahdollista, jos ei tiedetä, mistä kaupan toimialasta on kyse. Sitä ei tiedetä maakuntakaavan laatimisvaiheessa. Kaavoittajalla tai kaupalla ei ole asiantuntemusta mitoittaa kaupan kerrosalamäärää maakuntakaavan laadintavaiheessa eli 20-30 vuodeksi.

Myöskään Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan maakuntakaavan ei pitäisi ottaa kantaa keskuksen mitoitukseen. Sijainti voidaan kyllä määrätä siinä.

Ehdotuksessa myös esitetään vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan pitämistä ennallaan 2 000 kerrosneliömetrin suuruisena. Jos tilaa vievä erikoiskauppa siirretään erityisen sijainnin ohjauksen piiriin, vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa tulisi Kaupan liiton mukaan ehdottomasti nostaa vähintään 3 500 kerrosneliömetriin.

Kauppakeskusyhdistys esittää, että vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja ei koskisi keskuksissa olevia kauppakeskuksia. Yhdistyksen mielestä suuryksikön kokoraja tulisi nostaa 5 000 kerrosneliömetriin.

Kaupan liiton mielestä kaavoittajien kaupan osaamista pitäisi parantaa koulutuksella, koska he joutuvat työssään tekemään palveluverkkosuunnitelmia ja kaupan suuryksiköiden vaikutusarviointeja palvelutasoon, ostosliikenteeseen ja kilpailuun. Kaupan liitto ehdottaa myös, että ympäristöministeriö perustaisi pysyvän neuvottelukunnan kaavoituksen ohjausta varten.

Lakiehdotuksen takana on kesällä 2008 tehty selvitys, jonka mukaan vireillä oli noin 200 merkittävää kauppaa koskevaa seudullista yleis- ja asemakaavahanketta. Liiton mukaan usean hankkeen taustalla olivat kiinteistösijoittajat ja rakennusliikkeet. Toteuttamiskelpoisia näistä hankkeista on vain noin kymmenesosa, joista neljä viidestä sijoittuu keskustoihin.

Kaupan Liiton mielestä luettelo antaa tilanteesta väärän kuvan, eikä sitä tulisi käyttää perusteluna lainsäädännön muuttamiseksi. Vuoden 2008 jälkeen monista hankkeista on luovuttu, kaupunki ei ole hyväksynyt kaavaa tai ympäristöministeriö on jättänyt hankkeen vahvistamatta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kaupan ala: Kaupan kaavoitusta ei tarvitse muuttaa”

Vastaa