Rakennus on pieni paviljonki, joka toimii kohtauspaikkana erilaisissa tapahtumissa. Se on rakennettu ruostumattomasta teräksestä, puusta ja lasista. Munan puolikkaan muotoinen ruostumaton teräskatto kuvastaa Kalevalan kertomusta maailman synnystä. Kiiltävä teräspinta heijastaa rakennuksen viereltä avautuvaa merta. Arkkitehti Pricen mukaan paviljongin teräskatto ikään kuin häilyy meren yllä.
Ruostumattoman teräksen on toimittanut Outokumpu. Kaikki kohteeseen liittyvät peltityöt on suorittanut Turun Pläkkipelti Oy.
”Kalevalakehto on hieno esimerkki niistä monista mahdollisuuksista, joita ruostumaton teräs tarjoaa arkkitehtuuriseen ilmaisuun. Materiaalia käytetään laajasti julkisivuissa ja katoissa sekä muissa nykyarkkitehtuurin vaativissa sovelluksissa. Ruostumattoman teräksen viehätys perustuu sen pitkään käyttöikään, mekaaniseen kestävyyteen, vähäiseen ylläpitotarpeeseen sekä kierrätettävyyteen”, sanoo Outokummun rakennussovellusten asiantuntija Risto Schildt.
Kalevalakehto vihitään käyttöön 26. elokuuta ja se on käytössä syyskuuhun 2013 asti.
Maakuntakaavojen jälkeen hanke vaatii vielä muutokset yleis- ja asemakaavoihin. Ne ovat edenneet hyvin sekä Pyhäjoella että Simossa. Odotettavasti uudet yleis- ja asemakaavat hyväksytään molemmilla paikkakunnilla kuluvan syksyn aikana.
Fennovoima valitsee ydinvoimalansa sijoituspaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Päätös tehdään kattavien ja monipuolisten selvitysten perusteella. Paikkaa valitessa otetaan huomioon erityisesti turvallisuus, ympäristöasiat, tekninen toteutettavuus, rakentamiskustannukset sekä seutukunnan halu ja kyky vastaanottaa ydinvoimalan kaltainen jättihanke.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Opiskelijat suunnittelivat teräksisen Kalevalakehdon Helsinkiin”