Asuintalovaraus on verottajan osakeyhtiölle sallima tuloksentasauskeino, jolla menoja kirjataan etukäteen kuluksi tuloksen eliminoimiseksi. Käytännössä se on verovelkaa, joka on edellisvuosilta kertynyttä voittoa. Varaus on purettava kymmenen vuoden aikana, jotta siitä ei menisi veroa. Varausta voi verottajan mukaan kerätä 68 euroa asuntoneliötä kohti vuodessa.
Rakennuslehden selvityksen mukaan VVO:n, Saton ja Avaran yrityksillä oli vuoden 2009 lopussa asuintalovarauksia lähes 500 miljoonaa euroa. Kaikkiaan vuokra- ja asumisoikeusyhtiöiden asuintalovaraukset ovat yli 700 miljoonaa euroa, sillä asunto-osakeyhtiöiden osuus on vain murto-osa. Esimerkiksi Suomen Asumisoikeus Oy:n asuntokanta on vielä melko uutta, mutta silti asukkailta on kerätty asuintalovarausten perusteella yli 51 miljoonaa euroa korjausrahaa. Asuntoa kohti se tekee noin 3 700 euroa.
Asuintalovarauksen kokoa voi suhteuttaa yritysten perimiin vuokratuloihin. VVO Kiinteistökehityksellä oli vuonna 2009 asuintalovarausta 178 miljoonaa euroa, mikä ylittää yli kaksinkertaisesti yhtiön samana vuonna keräämien vuokratuottojen määrän. Kaikkiaan VVO:lla oli asuintalovarausta 236 miljoonaa euroa. Sato on laittanut verottajalta sivuun 200 miljoonan euron rahapotin korjauksia varten.
Lainsäädäntö puuttuu
Osassa asunnoista vuokraa ei säännellä, mutta tyypillisesti Ara-asuntojen vuokrissa on omakustannusperiaate. Asukkaalta saa periä rakennuksen ylläpito- ja lainakulut. Lisäksi voi kerätä rahaa tulevia korjauksia varten. Ongelma on siinä, että tämän korjausrahan määrästä ei ole säädöksiä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylitarkastaja Arja Noron mukaan Ara on suositellut 50 sentin tasoa neliöltä kuukaudessa. Esimerkiksi joissakin Nuorisosäätiön kohteissa on kerätty yli euron korjausrahaa neliöltä.
”Ongelma onkin kohtuullisuuden arvioinnissa eli täyttääkö summa vuokranmääritykselle asetetut kriteerit”, Noro sanoo.
Korjausrahojen sijoittamisestakaan ei ole säädöksiä. Ara pystyy ainoastaan suosittelemaan rahojen korvamerkitsemistä korjaamiseen. Toisaalta virasto hyväksyy rahojen sijoittamisen vähäriskisiin kohteisiin, jos varat on irrotettavissa korjaamiseen. Laki ei kuitenkaan velvoita yhtiöitä kertomaan, miten varat on sijoitettu ja paljonko niitä on.
Aran kehittämispäällikkö Markku Virtanen sanoo, että korjaamiseen kerättyjen varojen käytön valvonta on lähes mahdotonta. Ennakkoon kerättyjä korjauseuroja olisi hänen mukaansa järkevää käyttää väliaikaisesti esimerkiksi uusien kohteiden rahoitukseen. Yhtiö voi kuitenkin jopa tulouttaa muodostamiaan asuintalovarauksia suoraan tulokseensa.
”Selvempää olisi, ettei vuokriin saisi sisällyttää korjausvarausta lainkaan ja korjaushankkeet rahoitettaisiin lainalla. Tai korjausrahojen käytöstä ja erillään pitämisestä pitäisi olla selvät säännöt”, Virtanen sanoo.
Käryjä on jo käynyt
Asuintalovarauksia on sijoitettu kyseenalaisella tavalla. Avara-konserniin kuulunut Avain Asumisoikeus Oy siirsi lainvastaisesti 8,5 miljoonaa euroa korjausrahoja yleishyödyllisestä yhtiöstä Avain Asoasunnot Oy:hyn, joka ei ole yleishyödyllinen yhtiö. Varoja käytettiin vapaarahoitteisen asumisoikeuskohteen rakennuttamiseen Vihdissä. Aran vaatimuksesta Avain Asoasunnot joutui kuitenkin palauttamaan varat takaisin yleishyödylliseen yhtiöön. Asumisoikeusasunnossa asuva yksityishenkilö Harri Kemppi kanteli asiasta sekä Araan että Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV).
Nuorisosäätiötä koskeva Aran tarkastus puolestaan osoitti, että Nuorisosäätiö oli sijoittanut korjaamiseen kerättyjä varoja liikehuoneistoihin.
Lue lisää aiheesta tällä viikolla ilmestyneestä Rakennuslehdestä. Lue myös toimittaja Mikko Kortelaisen kommentti aiheesta ja osallistu keskusteluun.
Tätä artikkelia on kommentoitu 37 kertaa
37 vastausta artikkeliin “Asukkailta on kerätty satoja miljoonia ylimääräistä vuokraa”
Asunto-osakeyhtiön asukkaat tietävät tarkkaan, mistä heidän maksamansa vastike muodostuu. Jos korjaamiseen kerätään ylimääräisiä varoja, niillä euroilla myös rahoitetaan korjaamista. Mutta näin ei ole asumisoikeus- ja vuokrapuolella. Asukkailta on peritty etukäteen satoja miljoonia euroja tulevia korjauksia varten. Missään ei säädetä, paljonko tätä ylimääräistä vuokraa saa kerätä. Vielä kummallisempaa on, että näiden miljoonien käyttöä ei ohjata lailla. On vain epämääräisiä suosituksia. Ihmekös tuo, jos verovapaat miljoonat pöhöttävät yleishyödyllisiä yhtiöitä ja rahaa käytetään löysästi. Monikohan työsuhdeauto kulkee korjauseuroilla?
Korjaamiseen varautuminen on järkevää, mutta siihen kerätyt varat on erotettava selkeästi ja todennettavasti yhtiön muusta rahavirrasta. Jos näitä miljoonia sijoitetaan väliaikaisesti muuhun toimintaan, siitä ja rahojen palauttamisesta pitäisi olla selkeät pelisäännöt. Korjauseurojen verovapaudelle ei ole perusteita, jos rahojen määrää ja käyttöä ei valvota nykyistä paremmin.
Osallistukaa hyvät ihmiset nyt tosi tarpeelliseen Asumisen Hinta Alas (AHA) -kampanjaan netissä:
AHA-facebook:
http://fi-fi.facebook.com/pages/Helsinki-Finland/Asumisen-hinta-alas/84437882545
AHA-adressi:
http://www.adressit.com/asumisen-hinta-alas
Niinhän Turussakin, kun lama iski, niin vuokrista kertynyttä rahaa riitti siirtää toisiin tarkoituksiin. Selitettiin, että ei se ole asukkaiden remonteista pois. Jos vuokria peritään omakustannusperiaatteella, kuten kaupunki lupaa, niin miten sinne oli voinut kertyä ylimääräistä rahaa? Varmaan liikaa perittyä remonttirahaa, ainakin tämän jutun perusteella voi niin olettaa.
Miksi tällaista annetaan tapahtua??
Miten rahoja keräävät tahot suhtautuvat tillanteeseen?
– Röyh, nami nami nam nam.
Miten he suhtautuvat lakiin ja sen ”vaatimuksiin”?
– Hah hah hah he he hee hähää!
Miten lainsäätäjät, ensisijassa oikeusministeri ja -kansleritoimisto reagoivat?
– oho, vai sellainen porsaanreikä. Annetaan olla, odotellaan vaaleja. Hupsis, hehe…
Näin se homma menee ja räkänaurut ovat vastuina. Pieni ihminen imetään kuiviin ja sillä sipuli. Todellakin.
Itse asuin vuosia VVO:n vuokra-asunnoissa, tuskinpa noista mitään palautusta saa jälkikäteen, ellei joku masinoi joukkokannetta…
On aivan oikein varautua korjauksiin. Jollain ne on kuitenkin joskus rahoitettava. Järkyttävää puhetta virkamieheltä, joka ymmärtämättä asiaa sanoo, että korjauksiin varautuminen pitäisi kieltää. Onkohan aika pyyhkäissyt jo ohitse. Jos minä asun asunnossa enkä maksa osuuttani talon kulumisesta korjausvarauksena sisältyy koko korjauskulu seuraavan asukkaan vuokraan. Noro-Virtanen Arasta ei voi olla tosissaan. Jos Suomen Asumisoikeus on kerännyt rahaa 3600 euroa/asunto on se tosi hyvä asia. Sillä ei toki kovin kummoisia korjauksia vielä tehdä.
Tosiasiassa ”korjausvelkaa” on yleensä kertynyt huomattavsti enemmän kuin korjauksiin on varattu rahoitusta.
Olisin odottanut alan ammattilehdeltä ammattimaisempaa ja asiantuntevampaa asian käsittelyä.
Tuntuu kuin artikkelin kirjoittajalla ja eräillä muillakin olisi pallo tosi pahasti hukassa – ei ihme, että rakennettu ympäristö rapistuu.
Jos kerättäisiin vaikka euro neliömetriltä kuukaudessa 40 vuotta niin siitä kertyisi 480 euroa neliötä kohti – sillä ei vielä kovin kummoisia putki-, julkisivu- ja muitakaan remontteja rahoiteta. Sadassa vuodessa kertyisi 1200 euroa neliöltä. Eipä taida riittää sadan vuoden korjauksiin. Viisikymmentä senttiä neliöltä tuottaisi vain puolet. Tämä on tietysti karkea laskelma, jossa oletetaan, että kunakin vuonna kerätään reaaliarvoltaan sama summa ja, että kulloinkin kerätty raha säilyttää reaalisen arvonsa ja, että korjauskulut säilyvät reaalisesti nykytasolla.
Kohtuullinen summa taitaisi nykykokemusten valossa olla vähintäänkin luokkaa pari euroa neliömetriltä.
Mitähän ne julkisivu-, putki- ja muiden remonttien kustannukset mahtavat oikein olla toimittaja Kortelaisen mielestä?
Heheh huvittavaa sinisilmäisyyttä.
Kun tulee korjaukset, niin tottakai otetaan lainaa korjausten rahoittamiseksi ja korotetaan lainanhoitokulujen verran vuokria. Korjauksia varten aikaisemmin kerätyt rahat maksetaan yrityksestä ulos erilaisin palkkioin. Yleensä isännöinti, huolto- ja ylläpito- sekä muut tarvittavat ”pikkutyöt” hoitaa talon omistavan emoyhtiön osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö.
Nämä väärinkäytökset (= rosvous) ovat jatkuneet jo kohta 20 vuotta! – Pari viestiä täällä jo tuli ASUMISOIKEUSFIRMOJEN POMOILTA! Epätosia tarinoita. Kuinka kauan tämä voi jatkua?
Kiitos Rakennuslehdelle/toimittajille; hyvä, että tuotte julki vääryyksiä ja karseita sellaisia. Vastuullisilla virkamiehillä vääryydet tiedossa, mutta kuten olemme nähneet, toimivat maan tavan mukaan.
HALUAMME OIKEUTTA IHMISILLE.
Mitkä helvetin vääryydet? Asuntojen vuokraus on liiketoimintaa, jossa vuokranantaja pyytää tietyn vuokran ja asukas tietää sen. Korjauskustannukset ovat osa kiinteistön ylläpitoa ja mistä muualta se raha tulee, kuin vuokratuloista ja pienistä valtion korjausavustuksista.
Joo, ei mustakaan ole oikein, että virmat keräävät rahoja asukkailta vaikka eivät käytä niitä korjauksiin. Pariinkymmeneen vuoteen ei varmasti paljo tarvi rahaa käyttää korjauksiin jos on yhtää kunnolla rakennettu. Ja voiha se olla että eivät koskaa korjaa vaan purkavat talot pois ja tekevät aran rahoilla uuet. On näitäki jo nähty.
Oliskohan toimittaja Korpelaisen ja parin aravirkamiehen syytä perehtyä kiinteisöjen ylläpitoon ja kirjanpitomenettelyyn. Moni isännöitsijä on mielipiteistä ja koko jutusta ja sen seurauksista kauhuissaan. Juttu on varmaankin tehty vilpittömässä mielessä mutta ymmärtämättömyys ja vilpittömyys ovat vaarallinen yhdistelmä. Meidän toimistossa ensi viikolla ja siitä eteenpäin ”akuankka- ja seitsemänpäiväähyllyssä ” on nyt yksi lehti enemmän.
Ympäristövastuullinen ei tilaa hyllyynsä roskalehtiä, Rakennuslehti ja Aku Ankka eivät sellaisia ole – vaikka molemmissa lehdissä näkyy ankkoja – toisessa ainakin ihan tarkoituksella.
Toimittajat eivät tunnu tietävän mikä tähän tilanteeseen on syynä. Syy on tilintarkastajissa. Heidänhän tähän pitäisi puuttua. Tilintarkastajathan valvovat koko yleishyödyllisen yhtiön toimintaa. Heidän pitäisi tuntea esim ns. omakustannusvuokran ARA:n ohjeet. Vaan eivätpä tunne. Päinvastoin tilintarkastajat ovat vaatineet vuokrataloyhtiöihin ns. suunnitelman mukaisen poiston tasapoistona (jota se ei ARA:n ohjeen mukaan saa olla). Niinpä vuokria on pakko nostaa, ettei tulos näyttäisi tämän tasapoiston takia tappiolliselta. Lyhennykset korkotukilainoista ja aravalainoista tulevat kuitenkin jälkijättöisesti. Tilintarkastajat selittävät, että varaudutaan lyhennyksiin. Näin ei sitten oikeasti ole. Sitten kun on lyhennysten aika vuokria on jo nostettu. Eli tilintarkastajat venyttävät omatuntoaan kahdella rintamalla. Ja omistaja kiittää kun voi ”elää leveästi” eli tämä aiheuttaa toiminnassa tehottomuutta.
Rakennuslehti haluaa näköjään kilpailla Silminnäkijän ja MOTin kanssa kauhupaljastuksilla. Toivoisi kuitekin alan ammattilehdeltä parempaa perehtymistä asiaan ennen kuin revitellään isoja otsikoita. Tutkiva toimittaja ei todellakaan ole kaikkien alojen asiantuntija ja asuntorahaston ”ammattilaisilta” ei kyllä näy löytyvän toimivaa viisautta mihinkään alan kysymykseen. Pitkäjänteistä kiinteistönomistajaa tulisi kiittää, kun se varautuu edes jossain määrin tuleviin korjauksiin. Harmillista, että alan ammattilehti sortuu tällaiseen puppujournalismiin.
Toivottavasti Rakennuslehti ja Kortelainen tajuavat mokanneensa pahemman kerran ja ryhtyvät pikaisiin korjaaviin toimenpiteisiin.
Ilman aktiivisia asukkaita meitä asumisoikeusasukkaita huijattaisiin vielä törkeämmin. Viranomaisista (ARA) ei ole meille apua. ARA:n tytöt ja pojat osaavat levitellä vain käsiään ja voivotella, että mitään ei voida tehdä. Pelkäävät asumisoikeusyhtiöitä ympäristöministeriön tavoin. Yhtiöitä edustava yhdistys (SAY) uhkauksillaan vesitti asukkaiden toivomat muutokset asumisoikeuslakiin. Muutokset sorvattiin kiireesti kesän aikana ympäristöministeriössä vain SAY:n hyväksymässä muodossa. Me asumisoikeusasukkaat olemme lainsuojattomia uudenkin lain astuessa voimaan ensi vuoden alusta. Niin vesitetty ja tulkinnanvarainen uusi asumisoikeuslaki on, jos nyt ollenkaan voidaan puhua uudesta laista.
Miksi asianomaisia tahoja ei ole haastateltu juttuun? Odotamme seuraavaan lehteen heidän vastinettaan!
Harvoin on toimittajaa kusetettu kuten tässä jutussa. Olisikohan kannattanut perehtyä asiaan etukäteen tai kysyä joltain joka asiasta ymmärtää.
Haiskahtaa siltä, että toimittajaa ei ole kusettu (edellisen kirjoittajan käyttämä ilmaisu, joka ehkä sekin kertoo jotain) vaan asukkaita, ja taitaapa muutama keskustelijoistakin olevan näiden kusettajien joukossa. Siitä tuo katkeruus. Pelkona on, että poliitikot heräävät ja lopettavat tuo asukkaiden rahoilla kusetetun leveän elämän. Jatkossa voitaisiin ehkä palata siihen jo unohtuneeseen periaatteeseen, että valtion tukemassa tuotannossa vuokrat ovat omakustannusperusteita ja korjausrahojen nimellä kulkevia rahoja kerätään korjaamista varten eikä omistajien muihin bisneksiin. Vuokrien tasausjärjestelmäkin voitaisiin unohtaa, koska se on vain yksi keino edistää tätä yhteistä kusetusta. Sillä piilotetaan vuokrien läpinäkyvyys, jolloin vuokralaiset eivät voi valittaa vuokrien kohtuuttomuutta ja rahojen valumista vääriin taskuihin. Tässä voisi olla Soinin porukalle iskun paikka panna kokoomuslainen asuntoministeri ja kepun johtama Ara kunnolla poliittiseen vastuuseen.
Toimittaja Kortelainen on rohkea ja suoraselkäinen, kun tohtii ”tonkia” epäkohtia pienten ihmisten hyväksi ja sekös sapettaa Mersukerholaisia… Jää pian seuraava työsuhde mersu vaihtamatta ”korjaus tilin” rahoilla.
Lisää vaan MOT:t ja Kortelaisia tähän kierojen lypsäjien maailmaan.
Kortelainen sai Hakan konkurssipesän tonkimisesta palkinnoksi Tutkivien toimittajien tunnustuspalkinnon, lumilapion. Sillä ilkeää kaivella muitakin sontakasoja. Niitä rakentamisessa riittää.
Täällä puhutaan kusettamisesta ja kusettajista. Hei haloo, eikait ketään ole kusetettu. Jos ihminen tulee vuokralle asumaan, hän maksaa sovitun vuokran(tai asumisvastikkeen asumisoikeusasunnoissa), joka on ennakkoon tiedossa. Sitä korotetaan sallituissa rajoissa vuosittain. Toistan sen saman minkä aiemmin, että tilintarkastajienhan pitäisi valvoa näiden firmojen toimien oikeellisuutta. Siellä on jotain pielessä, mutta ei se mitään asukkaiden kusettamista ole, varsinkaan näiden firmojen taholta. Tilintarkastajat eivät vain taida osata hommaansa. Minusta on Rakennuslehdeltä oikein nostaa asia keskusteluun. Näiden yhtiöiden tilinpäätösten pitää olla läpivalaistavissa.
Miten kaikki on mahdollista? Eli miten esimerkiksi asumisoikeusyhtiöt voivat harjoittaa mielivaltaa kohteissaan asuvia asukkaita kohtaan? Monet asiat mahdollistavat tuon mielivallan. Suurin syy on se, että yhtiöt ovat voineet sanella, millaista lainsäädäntöä Suomessa säädetään asumisoikeusasumisesta ja asukashallinnosta. Vaikka laki (esim. yhteishallintolaki) toisikin joitakin oikeuksia asukkaille, yhtiöiden ei tarvitse noudattaa sitä. Jos asukkaat kantelevat yhteishallintolain rikkomisesta asuntoviranomaisille (ARA), niin nämä vain selittelevät, että mitään ei voida tehdä. Lainsäädäntö ei kuulemma anna heille mitään valtuuksia vaatia lakia rikkovaa yhtiötä noudattamaan lakia saatikka sanktioimaan ko. yhtiötä lain rikkomisesta. Lakia rikkovan yhtiön hallituksen kokouksessa asukkaiden kantelu saa ylimielisen ja vähättelevän kohtelun sen sijaan että aidosti ja asiallisesti keskusteltaisiin kantelussa esitetyistä epäkohdista ja ongelmista ja näin osoitettaisiin, että asukkaita kuunnellaan ja pyritään yhdessä poistamaan epäkohtia. Tosiasia on, että epäkohtia esille ottavat asukkaiden edustajat joutuvat ”erityishuomion” kohteiksi ja pahimmillaan jopa yritetään syrjäyttää siitä luottamusasemasta, joihin asukkaat ovat heidät valinneet. Ja mikä kummallisinta kaikessa on, että aina löytyy asukkaita ja asukkaiden edustajia, jotka ovat valmiita tukemaan yhtiötä ja sen johtoa kyseisissä operaatioissa. Näiden henkilöiden motiiveja voi vain arvailla. Itse he eivät useinkaan ole kovin hyvin perehtyneet asioihin. He uskovat sokeasti, että yhtiö noudattaa aina lakia ja on vilpitön asukkaita kohtaan kaikessa toiminnassaan. He myötäilevät yhtiön johtoa ja moittivat epäkohtia esille ottavia asukasedustajia vesittäen näin yritykset korjata epäkohtia. Monelle tällaiselle myötäilijälle riittää, että hän pääsee syömään hyvin yhtiön järjestämissä kokouksissa ja seminaareissa ja voi vierailla samalla reissulla pääkaupunkiseudulla asuvien sukulaisten luona. Ja uran huippu voi olla yhtiön hallituksessa, jonka kuukausittain tai useammin järjestettäviin kokouksiin osallistuminen tuo jo huomattavan rahasumman joka vuosi. Tällainen myötäilijä ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää, että hänen toiminnallaan epäkohtia ja ongelmia ei poisteta eikä asukkaiden asemaa ja todellista asukasdemokratiaa yhtiöissä paranneta. Yhtiöt eivät yksinkertaisesti välitä hänestä muuta kuin myötäilijänä.
Nimimerkki ”Asumisoikeusasukas” on oikessa. Harri Kemppi ja Eric Hällström ovat ansiokkaasti tuoneet esille asumisoikeusasumisen kummallisuuksia ja asumisoikeusyhtiöiden härskiä toimintaa, mutta molemmat ovat joutuneet myös omien koirien puremiksi ja joutuvat varmasti vastedeskin. Kuitenkin kiistatta heidän ansiotaan on se, että asumisoikeuslakia ryhdyttiin ylipäätänsä korjaamaan. Vaikka yhtiöitä edustava etu- ja painostusjärjestö (SAY) onnistuikin pelottelu- ja muulla propagandallaan poistamaan lakiesityksestä monet asukkaiden toivomat parannusehdotukset, niin jokunen niistä lakiin kai jää, jos ja kun laki astuu voimaan ensi vuoden alusta. Kemppi ja Hällströn ansaitsevat kaikkien asumisoikeusasukkaiden kiitokset siitä, että ovat uskaltaneet panna itsensä likoon asumisoikeusasumisen epäkohtien ja ongelmien poistamiseksi.
Mistä tässä on oikein kyse ???? Kortelainen väittää, että satoja miljoonia on kerätty vuokralaisilta ylimääräistä. Suurin ja vielä valtion omistama vuokrataloyhtiö vastaa, että rahat on käytetty korjauksiin eikä mitään rahoja ole jemmassa Kortelainen voisi nyt kyllä selvittää tai ainakin vastata tällä palstalla, onko niitä rahoja jossain vai ei ja onko kerätty turhaan vai ei, onko ne käytetty vai ei? Eihän tämä voi tähän jäädä.
AVAIN Asumisoikeus Oy oli sijoittanut 8,5 miljoonaa euroa asukkailta korjauksiin kerättyä rahaa lainvastaisesti vapaarahoitteiseen uudistuotantoon. ARA puuttui asiaan vuonna 2009 ja vaati rahan palauttamista siihen tarkoitukseen, johon se oli kerättykin. Ko. yhtiö on myös siirtänyt hoitovastikkeilla kerätyt ylimääräiset rahat eli. ns. ylijäämät pääomapuolelle valtakunnalliseen ”yhteiskäyttöön”, josta ei ole annettu asukkaille mitään tietoa. Lisäksi pääomavastikkeilla kerättyjen suurien rahasummien (noin 84% kaikista käyttövastikkeella kerätyistä rahoista) käytöstä ei ole annettu asukkaille ja asukkaiden edustajille kohdekohtaisia eikä juuri valtakunnallisiakaan toteumatietoja lukuisista pyynnöistä huolimatta. Jonkin kohteen lainoja ei ole lyhennetty, vaikka asukkailta on kerätty lainojen lyhentämiseen rahaa. Kaiken kaikkiaan asukkaat joutuvat maksamaan talonsa kahteen tai kolmeenkin kertaan, jos elävät ja asuvat riittävän kauan. Yhtiö markkinoi aikoinaan kohteitaan väittämällä, että asumisen kustannuksissa noudatetaan omakustannusperiaatetta ja ”sitten helpottaa, kun talolaina on maksettu”. Niiden tilalle ovat kuitenkin tulleet vapaiden vuokramarkkinoiden hintataso käyttövastikkeissa ja osallistusmispakko muiden kohteiden rahoittamiseen. Jälkimmäinen on täysin käsittämätöntä, koska jokaista kohdetta varten on täytynyt ottaa oma talolaina, jotta kohteen rakentaminen on ylipääntänsä voitu aloittaa. Näin yhtiö on kerännyt rahaa, jota se sitten sijoitti mm. vapaarahoitteeseen kohteeseen Vihdissä. Yleishyödylliseen tarkoitukseen kerätty raha siirrettiin ”riskibisnekseen”, jonne se olisi kadonnutkin, jos ARA ei olisi huomannut sitä erään kantelun käsittelyn yhteydessä. Jne. Jne. Tämä kaikki on mahdollista, koska asumisoikeuslainsäädäntö on täynnä porsaanreikiä ja on sitä vastedeskin, sillä asumisoikeuslakiin kaavaillut muutokset ovat lähinnä kosmeettisia. Asumisoikeusyhtiöitä edustava etu- ja painostusjärjestö (SAY) kuten joku täällä osuvasti kuvasi tätä yhdistystä, vesitti asukkaiden toivomat muutokset lakiin. Yhdistys järjesti keväällä 2010 pelottelu- ja propagandakamppanjan, jonka tuloksena ympäristöministeriö teki kesän aikana muutokset alkuperäiseen lakiesitykseen. Lakiesityksen uusin versio on torso ja tulkinnanvarainen, joten kanteluita on lupa odottaa jatkossakin.
Tämä uutinen tulisi julkaista Helsingin Sanomissa ja pääuutisissa.
Miksi tästä asiasta on vaiettu näin pitkään?
Suurelle yleisölle tulee tiedottaa liikaa perityistä vastikkeista ja siitä miten korjausvarojen sijoituksia valvotaan.
Olen ymmärtänyt että ongelma on ollut jo pitkään ympäristöministeriön ja ARA:n tiedossa.
Miksi asumistukien maksaja ei ole puuttunut korjausvarausten keräämiseen ja liikaa perittyjen vastikkeiden keräämiseen, joilla yleishyödylliset yhteisöt pöhöttävät itseään. Monet ”tyytyväiset” asumisoikeusasukkaat saavat asumistukea, heitä ei ehkä kiinnosta asumisen todelliset kustannukset niin paljon kuin itse vastikkeensa maksavia asukkaita.
Kysyn uudelleen, aikooko Kortelainen selvittää mistä tässä on kyse, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä vai onko kukaan. Oliko koko satojen miljoonien juttu toimittajalta väärin ymmärretty. Kommentitien 27 ja 28 kirjoittajat puhuvat kokonaan toisesta asiasta. Onko lipsahtanut kommnetit väärälle foorumille. Taitaa oll niitä asunto-oikeusasukasyhdistyksen juttuja.Ovat saneet hyvältä paikalta asunnon ja haluavat sen omakseen.
Voisiko edellisen viestin lähettäjä kertoa mikä on ”asunto-oikeusasukasyhdistys.” Ihan vaan selvennykseksi, asumisoikeusasuntoja ei anneta asukkaille omaksi. Kannattaa selvittää itselle mistä on kyse 29 !
Miksi asumisoikeusasukkaiden on niin vaikea saada oikeutta selvissäkin asumisoikeusasumisen epäkohdissa ja lainrikkomuksissa? On totta, että asumisoikeuslainsäädäntö on puutteellinen ja porsaanreikiä täynnä. Noista porsaanrei’istä isotkin asumisoikeusyhtiöt ja niiden isot pomot pääsevät luikahtamaan turvaan asukkaiden edustajien esille nostamilta epämiellyttäviltä kysymyksiltä. Mutta on vielä eräs asia, joka vaikuttaa siihen, että asumisoikeusyhtiöiden ei tarvitse välittää asukkaiden mielipiteistä. Tämä asia liittyy niihin tahoihin, joiden olettaisi vaalivan myös asukkaiden oikeuksia. Näitä tahoja ovat asuntoviranomaiset ja asumisoikeuslain valmistelijat ympäristöministeriössä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), jonka asuntoviranomaisena tulisi valvoa asumisoikeusyhtiöiden toimintaa, kumartaa yhtiöitä ja pyllistää asukkaille. Asukkaiden kanteluissaan esille tuomat merkittävätkin epäkohdat se kuittaa vakiolauseellaan, että asia ei kuulu ARA:n toimivaltaan. Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto perääntyy heti lain valmistelussaan, kun asumisoikeusyhtiöitä edustava etu- ja painostusjärjestö jyrähtää, että stop liian radikaaleille uudistuksille tai viemme lelumme pois yhteiseltä hiekkalaatikolta, jolloin koko asumisoikeusjärjestelmä kaatuu. Myös edellä mainittujen tahojen poliittiset kytkennät on otettava huomioon. Nuorisosäätiön hallinnossa ja toiminnassa mukana olleen Timo Reinan tulo ARA:an vahvisti keskustalaisuutta ko. virastossa. Ympäristöministeriö on puolestaan voimainsa tunnossa elävän kokoomuksen ja sen asuntoministeri Jan Vapaavuoren lujassa otteessa. Näiltä tahoilta ei tunnetusti heru kovin paljon sympatiaa asumisoikeus- ja vuokrataloissa asuville. Asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa ja johtotehtävissä olevilla on myös usein vahva poliittinen tausta. Esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin hiljan kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaanakin ollut merkonomi Maarit Toveri. Hän haluaa kehittää asukasdemokratiaa, mutta samalla vaatii, että katsotaan tulevaisuuteen ja unohdetaan menneet. Iskulauseen jälkimmäinen osa tarkoittaa, että lakaistaan maton alle ne ikävät asiat, joita yhtiön ja sen taustakonsernin historiassa on tapahtunut. Maton alla nuo asiat kuitenkin sattuvat monien asukkaiden ja heidän edustajiensa jalkapohjiin aiheuttaen epämiellyttäviä tuntemuksia ja jopa kipua. Taitavalla retoriikalla voidaan hurmata ne, jotka eivät ole asioista perillä. Ja kovuudella hiljentää ”soraäänet”, mutta se synnyttää vain kaunaa. Eikö kannattaisi puhdistaa pöytä myöntämällä tehdyt virheet, jotta voidaan lähteä aidosti yhdessä kohti tulevaisuutta?
Korjausvarausta pitää kerätä. En menisi lyömää vetoa että sitä on kerätty sinänsä liikaa.
Pointti on siinä että kerättyä korjausvarausta ei nyt valvota riitävästi eikä siihen ole ollut aiemmin edes mahdollisuutta koska on ollut puutteelliset talous ja kiinteistöhallinnan ohjelmat. ( 8 miljoonan siirto yleishyodyllisen yhtiön ulkopuolelle ja siirto takas osoittaa että valvota ei ole toiminnut riitävästi.)
Siirto takasin ei johtunut alunperin ARA valvonnan tehokkudesta vaan ARA oli pakotettu reagoimaan tiedon saatuaan. Ja oikein ARA sitten reagoi.
ARAa ei voi syytää tietenkään puuttellisesta lainsäädännöstä jossa on valvontaresursit ja keinot määritelty väärin. Voisi silti kuvitella että ARA johdossa oleva löisi nyrkin pöytään ja sanoi että p..rkele ja hoitasi asian niin että nää muutamat sankarit itseohjautuisivat oikealle tielle.
Toinen asia on että ARA:n 85% rahoitusosuudella osallistumisesta pitäisi olla tehokkaammat seurantamahdollisuudet niin rakentamisen aikana kuin rakentamisen jälkeen.
Se että ARA on antanut rakentamiseen satoja miljoonia eikä ole vaatinut riittäviä tietoja talouden ylläpidosta ( esim.hyväksynyt aiemmin puuttelisen kohdeseurannan) ja luottanut pääsääntöisesti tilintakastusyhteisön antamaan raporttiin on ymmärrettävää koska ARAlla ei ole ollut aiemmin riittäviä valtuuksia
Luullisi että 85% rahoituksella saisi neuvoteltua asiaa ilman lainsäädäntöäkin….
Rakennuslehden jutussa 30.9.2010 otsikolla ”Asukkailta on kerätty satoja miljoonia ylimääräistä vuokraa – Korjaamista varten kerätyistä miljoonista ei ole säännöksiä ja valvonta on lähes olematonta” kerrottiin, kuinka ara- ja asumisoikeustaloissa asuvilta asukkailta on kerätty asuintalovarausten perusteella satojen miljoonien eurojen rahapotti tulevia korjauksia varten. Jutun mukaan korjauksiin on hyvä varautua, mutta näiden verottajalta sivuun siirrettyjen voittojen määrää ei säädellä lainkaan asuntolainsäädännössä. Tämän ylimääräisen vuokran käytön valvonta on satunnaista ja tehotonta.
Jutussa haastatellun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylitarkastaja Arja Noron mukaan korjausrahojen sijoittamisesta ei ole säädöksiä. Ara pystyy ainoastaan suosittelemaan rahojen korvamerkitsemistä korjaamiseen. Toisaalta virasto hyväksyy rahojen sijoittamisen vähäriskisiin kohteisiin, jos varat on irrotettavissa korjaamiseen. Laki ei kuitenkaan velvoita yhtiöitä kertomaan, miten varat on sijoitettu ja paljonko niitä on.
Jutussa myös haastateltu Aran kehittämispäällikkö Markku Virtanen sanoi, että korjaamiseen kerättyjen varojen käytön valvonta on lähes mahdotonta. Ennakkoon kerättyjä korjauseuroja olisi hänen mukaansa järkevää käyttää väliaikaisesti esimerkiksi uusien kohteiden rahoitukseen, mutta varojen palauttamista korjaamiseen on vaikea valvoa. Yhtiö voi jopa tulouttaa muodostamiaan asuintalovarauksia suoraan tulokseensa. Virtasen mukaan ”Selvempää olisi, ettei vuokriin saisi sisällyttää korjausvarausta lainkaan ja korjaushankkeet rahoitettaisiin lainalla. Tai korjausrahojen käytöstä ja erillään pitämisestä pitäisi olla selvät säännöt.” Jutun mukaan Arassa seurataan yhtiöihin kertyneen rahoitusylijäämän määrää, mutta valvonta on viraston pienten resurssien takia satunnaista.
Rakennuslehden mukaan asuintalovarauksia on sijoitettu kyseenalaisella tavalla. Avara- konserniin kuulunut Avain Asumisoikeus Oy siirsi lainvastaisesti 8,5 miljoonaa euroa korjausrahoja yleishyödyllisestä yhtiöstä Avain Asoasunnot Oy:hyn, joka ei ollut yleishyödyllinen yhtiö. Varoja käytettiin vapaarahoitteisen asumisoikeuskohteen rakennuttamiseen Vihdissä. Aran vaatimuksesta Avain Asoasunnot joutui kuitenkin palauttamaan varat takaisin yleishyödylliseen yhtiöön. AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana kiinnostaa tietää, miten asia paljastui? Varsinkin kun kehittämispäällikkö Virtasen mukaan Aran valvonta on viraston pienten resurssien takia satunnaista.
Jos satunnaisella valvonnalla näinkin iso asia tuli esille, niin eikö Aran resursseja valvoa tulisi silloin parantaa? Leikkaamalla 10 % asumisoikeus- ja vuokrayhtiöiden toimitusjohtajien korkeita palkkoja voitaisiin rahoittaa yhden tarkastajan virka. Jos se ei ole mahdollista toimitusjohtajien vastustuksesta johtuen, niin voidaanko Aran sisällä tehdä tarkistuksia työn organisoinnissa (tehtäväkuvissa jne.), jotta valvontaan ja asukkaiden kantelujen käsittelyyn saataisiin lisää resursseja?
Rakennuslehden mukaan Avain Asumisoikeus Oy (ent. YH-asumisoikeus Oy) keräsi vuosina 2006-2009 asuintalovarauksia yhteensä 59 miljoonaa euroa, josta 16 miljoonaa euroa vuonna 2009. AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana kiinnostaa tietää: millä tilillä tai missä käytössä nuo rahat ovat olleet ja ovat tällä hetkellä? Sisältyykö em. 8,5 miljoonaa euroa noihin lukuihin? Milloin 8,5 miljoonaa euroa palautettiin ja minkä vuoden tilinpäätöksessä se näkyy? Millä tilillä tai missä käytössä nuo 8,5 miljoonaa euroa nyt ovat? Yhtiön johdolta vastausta edellä esitettyihin kysymyksiin on turha kysyä, mutta voisivatko yhtiön hallituksen asukasjäsenet vastata niihin?
Aran ylitarkastaja Arja Noron mukaan korjausrahojen sijoittamisesta ei ole säädöksiä ja kehittämispäällikkö Markku Virtasen mukaan korjaamiseen kerättyjen varojen käytön valvonta on lähes mahdotonta. Asumisoikeusasukkaana kiinnostaa tietää, yrittikö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) itse millään tavalla vaikuttaa siihen, että eduskunnassa nyt oleva asumisoikeuslain muutosehdotus sisältäisi riittävät säännökset mm. ”korjausrahojen sijoittamisesta” ja ”korjaamiseen kerättyjen varojen käytön valvonnasta”.
Voisivatko ylitarkastaja Noro ja kehittämispäällikkö Virtanen itse tai ylijohtaja Rossilahti teidän puolestanne vastata kysymykseen? Voisitteko samalla myös kertoa, onko tai onko ollut Aran sisällä tai Aran ja Ympäristöministeriön välillä näkemyseroja asumisoikeuslain muutoksista? Miten Ympäristöministeriössä on esimerkiksi otettu vastaan Aran sinne mahdollisesti välittämät asukkaiden kokemat asumisoikeusasumisen epäkohdat ja huolenaiheet, joita he ovat tuoneet esille kanteluissaan tai muissa yhteydenotoissaan? Araa on viime aikoina paljon moitittu eikä syyttä, mutta Ympäristöministeriö on säästynyt kritiikiltä, vaikka asumisoikeuslainsäädännön ja sen muutosten valmistelu tapahtuu siellä.
Nimimerkin ”Kysyvä ei tieltä eksy” kirjoitukseen liittyen muutama kommentti Aran resursseista. Kyllä Arassa väkeä on ihan riittävästi. Aran Henkilöstön yhteystiedot -sivultakin löytyi nopeasti laskettuna 57 nimeä. Työn uudelleen organisointi voisi parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja tehostaa siten esim. veronmaksajien rahojen käytön valvontaa ja asukkaiden kantelujen käsittelyä. Henkilöstön rekrytoinnissa tulee kiinnittää aikaisempaan enemmän huomiota pätevyyteen ja motivoituneisuuteen eikä niinkään poliittiseen sopivuuteen. Kehityskeskusteluja tulee käydä, jotta henkilöstö tiedostaisi paremmin tehtävänsä ja kehittymistarpeensa. Jos joku johtaja/päällikkö, ylitarkastaja/tarkastaja tai muu keskeisessä tehtävässä oleva henkilö on työhönsä leipääntynyt, hänet tulee päästää varhaiseläkkeelle, koska hän ei enää jaksa tai ole motivoitunut työhönsä. Myös ilmapiiriin Aran sisällä sekä Aran ja Ympäristöministeriön suhteisiin tulee kiinnittää huomiota, jos on tarvetta. Hyvä ilmapiii ja toimivat sidosryhmäsuhteet auttavat jaksamaan ja parantavat työmotivaatiota.
Aran resurssit tulee saada tehokkaampaan käyttöön. Mitkään lainsäädännöllä annetut oikeudet ja resurssit eivät riitä, jos henkilöstö ei ole työstään innostunutta. Sama koskee kaikkia työpaikkoja.
Rakennuslehden mukaan AVAIN Asumisoikeus Oy (ent. YH-Asumisoikeus Oy) on kerännyt asukkailta vuosina 2006-2009 asuintalovarauksia yhteensä 59 miljoonaa euroa. Lähteenä lehti mainitsee mm. Patentti- ja rekisterihallituksen (yritysten tilinpäätöstiedot). Asuintalovaraukset on kerätty tulevia korjauksia varten. AVAIN Asumisoikeus Oy:n pitkäaikaisena asukkaana haluaa tietää, missä nämä rahat nyt ovat? Miten paljon näitä rahoja on käytetty ja mihin tarkoituksiin? Miten rahat on sijoitettu odottamaan tulevia korjauksia? Entä kuinka paljon on kerätty ennen vuotta 2006? Ja missä ne rahat ovat? Miten niitä on käytetty ja sijoitettu? Onko asukkailla oikeus saada nämä tiedot yhtiöltä vai pitääkö pyytää viranomaisten apua?
Toimitusjohtaja Toveri on kertonut, että vuosina 2006-2009 kerätty summa oli 16 miljoonaa euroa, ei siis 59 miljoonaa. Sitä hän ei ole suostunut kertomaan, miten tuo raha on käytetty saatikka sitä, miten taloyksikkökohtaisesti asuintalovarausta on kerätty ja käytetty. Asukkaat haluavat tarkempaa tietoa heiltä vuosien varrella kerättyjen rahojen käytöstä, mutta yhtiö ei halua antaa tätä tietoa. Pitääkö tehdä tutkintapyyntö poliisille, sillä kantelut Aralle eivät johda mihinkään?