Kokeile kuukausi maksutta

Selvitys: Rakennusten lisäeristäminen korostaa kosteudenhallinnan merkitystä

Vuonna 2009 käynnistettiin kansallinen Frame-hanke ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamista mahdollisista riskeistä. Nyt valmistuneiden hankkeen ensimmäisten tulosten perusteella osa rakenteista toimii suuremmillakin eristepaksuuksilla hyvin, kun taas joissain ratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi betonirakenteiden kuivumisaikoihin. Tuloksista kerrottiin hankkeen ensimmäisessä yleisöseminaarissa 26. tammikuuta Helsingissä.

Vuonna 2009 käynnistettiin kansallinen Frame-hanke ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamista mahdollisista riskeistä. Nyt valmistuneiden hankkeen ensimmäisten tulosten perusteella osa rakenteista toimii suuremmillakin eristepaksuuksilla hyvin, kun taas joissain ratkaisuissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi betonirakenteiden kuivumisaikoihin. Tuloksista kerrottiin hankkeen ensimmäisessä yleisöseminaarissa 26. tammikuuta Helsingissä.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä rakenteiden eristepaksuuksia on tarpeen kasvattaa. Frame-hankkeen tavoitteena on ehkäistä eristepaksuuden kasvattamisen mahdollisesti aiheuttamia kosteusongelmia ja löytää mahdollisimman laadukkaita ja turvallisia tapoja entistä energiatehokkaampien rakenteiden toteuttamiseksi.

Hankkeessa tarkastellaan vaipparakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa, rakennusprosessin hallintaa, sisäilman olosuhteita ja laatua sekä lvi-järjestelmien toimintaa Suomen muuttuvassa ilmastossa. Tutkimus keskittyy pääasiassa uudisrakentamiseen, mutta sen tuloksia voidaan hyödyntää myös korjausrakentamisen puolella.

”Hanke on erittäin haastava toteuttaa, koska siinä pyritään mallintamaan monimutkaisia vaipparakenteita eri ilmasto-olosuhteissa siten, että kaikki ilmaston rasitustekijät otetaan laskelmissa huomioon. Tähän tarvitaan kehittyneitä mallinnusohjelmia ja uusia menetelmiä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta kriittisten ulkoilman olosuhteiden määrittämiseksi sekä nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa”, Frame-hanketta vetävä dosentti Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.

Projektin alkuvaiheessa onkin käytetty paljon aikaa olosuhteiden määrittämiseen ja mallinnusohjelmien toiminnan testaamiseen, jotta rakenteille tehtävät laskentatulokset olisivat mahdollisimman luotettavia.

Betonisandwich-rakenteen eristepaksuus ei vaikuta toimivuuteen

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty muun muassa betonisandwich-elementtien, tuuletettujen yläpohjien ja alapohjarakenteiden toimintaa. Näiden lisäksi yleisöseminaarissa esiteltiin alustavasti matalaenergia- ja passiivirakenteille laadittavia suunnittelu- ja toteutusohjeita sekä rakennusaikaisen kosteudenhallinnan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Mineraalivillalla eristetyissä betonisandwich-rakenteissa eristepaksuuksien kasvattaminen ei vaikuttanut merkittävästi rakenteiden toimivuuteen. Jos betonisandwich-rakenteissa siirrytään solumuovieristeiden käyttöön, sisäkuoren kuivuminen pinnoituskosteuteen hidastuu oleellisesti – jopa useita kuukausia. Tämä johtuu siitä, että sisäkuori ei pääse kuivumaan enää ulospäin niin tehokkaasti kuin mineraalivilloja käytettäessä. Tämä on jatkossa otettava rakennusaikatauluissa huomioon. Sama koskee ylipäätään kaikkia kivirakenteita, joissa on aiemmin käytetty mineraalivillaa lämmöneristeenä.

Samasta syystä myös homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät solumuovieristeen sisäpinnassa, jos kivirakenne on päässyt kastumaan. Jatkossa onkin entistä tarkemmin huolehdittava työmaa-aikaisesta kosteudenhallinnasta ja siitä, että rakenne on riittävän kuiva ennen kuin solumuovieristeitä laitetaan rakenteen ulkopuolelle.

Puhalluseristeillä toteutetuissa yläpohjissa tapahtuu ilmavirtauksia oletettua enemmän. Syinä tähän ovat muun muassa eristetilassa olevat kylmäsillat, katossa olevien valaisimien tuottama lämpö sekä se, että eristettä ei saada asennettua tasalaatuisesti kaikkialle rakenteeseen. Ilmavirtaukset heikentävät rakenteen lämmöneristyskykyä sitä enemmän mitä paksumpi lämmöneristekerros on. Levyvillalla toteutetut tuulettuvat yläpohjat eivät ole vastaavalla tavalla herkkiä eristepaksuuden kasvattamiselle.

Frame-hankkeelle omat kotisivut

Frame-hankkeesta on tarkoitus järjestää yhteensä neljä yleisöseminaaria vuosina 2011 ja 2012. Seminaareissa käsitellään tutkimuksen eri osa-alueita sitä mukaa, kun uusia tuloksia saadaan. Seminaareihin on vapaa pääsy.

Frame-projektille on avattu omat kotisivut Rakennusteollisuus RT:n sivuilla osoitteessa http://www.rakennusteollisuus.fi/frame. Sivuilta löytyy muun muassa uudet tutkimustulokset sekä tulevien seminaarien aikataulut ja sisällöt.

Frame-hankkeen tilaajina ja päärahoittajina ovat ympäristöministeriö, Tekes sekä alan teollisuuden etujärjestöt: Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Pientaloteollisuus PTT ry, EPS-rakennuseristeteollisuus ja Rakennuspolyuretaaniteollisuus. Tutkimusosapuolina ovat Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Ne tekevät hankkeessa yhteistyötä tutkimusalueeseen erikoistuneiden ulkomaisten yliopistojen kanssa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Selvitys: Rakennusten lisäeristäminen korostaa kosteudenhallinnan merkitystä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat