Selvitysmies Tarasti: Rakentamismääräysten säädöstaso kohdallaan

Rakentamismääräysten nykyinen säädöstaso on kohdallaan ja vastaa perustuslakivaliokunnan tulkintaa Suomen perustuslain asetuksenantovallasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva valtuus antaa asetuksin lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä määräyksiä on riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. Näin toteaa selvitysmies Lauri Tarasti raportissaan, jonka hän luovutti asuntoministeri Jan Vapaavuorelle tiistaina 18. tammikuuta.

Rakentamismääräysten nykyinen säädöstaso on kohdallaan ja vastaa perustuslakivaliokunnan tulkintaa Suomen perustuslain asetuksenantovallasta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa oleva valtuus antaa asetuksin lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä määräyksiä on riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. Näin toteaa selvitysmies Lauri Tarasti raportissaan, jonka hän luovutti asuntoministeri Jan Vapaavuorelle tiistaina 18. tammikuuta.

Tarastin tehtävänä oli arvioida erityisesti, onko nykyinen käytäntö, jossa maankäyttö- ja rakennuslakia tarkentavat rakentamismääräykset annetaan ympäristöministeriön asetuksina, säädöstasoltaan oikea. Vapaavuori katsoi tarpeelliseksi teettää selvityksen, koska perustuslakivaliokunta on viimeksi hajajätevesiasetusta käsitellessään kiinnittänyt huomiota siihen, millä säädöstasolla erilaisia kansalaisia koskevia säädöksiä tulisi antaa.

Selvitysmiehen mukaan perustuslaissa tarkoitetut yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet käyvät riittävästi ilmi maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista, koska rakentamismääräysten soveltaminen tapahtuu lupamenettelyssä eikä rakentamismääräyksillä poiketa maankäyttö- ja rakennuslaista. Tätä tukee myös rakentamismääräysten antamisesta oleva pitkä käytäntö. Nykykäytäntöön nähden poikkeuksellisen merkittäviä ja laajavaikutteisia rakentamismääräyksiä olisi kuitenkin tarkasteltava erikseen.

”Tarastin selvitys osoittaa, että Suomen rakentamismääräyskokoelma on juridisesti kestävällä pohjalla. Selvitys tukee myös esimerkiksi valmistelussa loppusuoralla olevien energiamääräysten säätämistä asetustasolla”, Vapaavuori sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Selvitysmies Tarasti: Rakentamismääräysten säädöstaso kohdallaan”

  1. Käytännössä tämä tulkinta tarkoittaa sitä, että ministeri Vapaavuori tai hänen seuraajansa voivat vapaasti määrätä mikä on energiankulutuksen taso. Yhtenä päivänä määräys voi olla nolla tai -20 prosenttia eikä kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin totella.

  2. Ympäristöministerin ja hänen avustajiensa on syytä pysähtyä lukemaan ao. lause, kun uusia energiamääräyksiä suolletaan ja laaditaan niitä alan toimijoita kuuntelematta, ravistetaan hihasta energiamuotokertoimet sekä laukataan EU:n tavoitteita vauhdikkaammin kohti suurta tuntemattomuutta.

    ”Nykykäytäntöön nähden poikkeuksellisen merkittäviä ja laajavaikutteisia rakentamismääräyksiä olisi kuitenkin tarkasteltava erikseen.”

  3. Ympäristöministeriön edustajat ovat vuosia koulutustilaisuuksissa väittäneet että suomen rakentamismääräyskokoelman säädöksistä ei voi edes antaa poikkeukisa=helpotukisa koska niissä turvataan peruslain mukaisa asioita kuten tasapuolisuus,ihmisoikeudet ym.
    Itse lain säädöksistä poikkeamisia voi antaa(kuuluukin antaa)
    Tämäkään ei mahdu useiden rakennustarkastajien ymmärykseen.
    Toivottavasti tämä asia selvitetään perusteellisesti.
    Tarasti vaan viime keväänä itse totesi”
    Hajajätevesi asetus ei ole mitenkään ristiriidassa esim perustuslain tai muun lainsdäädännön kanssa.
    Tässä on pukki kaalimaan vartijana?
    Eikö löytyisi toista,puoluettomampaa asiantuntijaa?esim yliopistomaailmasta?

    1. Oikeasti Tarastin mukaan energiamääräykset pitää säätää lailla! Kirjoitin 27 Nov 11 blogissani, jonka myös Rakennuslehti julkisti: ”Analogisesti jätevesiasian kanssa myös rakennusten uudet energiamääräykset pitäisi säätää laissa. Lisäksi kustannusten pitää olla kohtuullisia!

      EUn RES- ja EPBD-direktiivit selkeästi mahdollistavat investointikustannusten kohtuullisuuden harkinnan sekä jopa vaativat optimaalisten elinkaarikustannusten laskennan ja ratkaisut => ei siis liikaa rahaa energiansäästöön.”. Niinpä asuntoministerille tulikin kiire hankkia asiasta lausunto. Se tilattiin 03.12.2010 alan hovihankkijalta Lauri TARASTIlta.

      Tämän tilaustyön tuloksista ministeri lausui: ”Tarastin selvitys osoittaa, että Suomen rakentamismääräyskokoelma on juridisesti kestävällä pohjalla. Selvitys tukee myös esimerkiksi valmistelussa loppusuoralla olevien energiamääräysten säätämistä asetustasolla.”

      Ministerin johtopäätös on väärä. Ensinnäkin Tarasti sanoi yhteenvedossaan, että asetuksella määräämisoikeus ”ei koske nykykäytäntöön nähden poikkeuksellisen merkittäviä ja laajavaikutteisia rakentamismääräyksiä.”. Kuitenkin juuri tästä on nyt kysymys! Vielä vankemmaksi vakuudeksi Tarasti kirjoitti, että ” Esimerkiksi energiatehokkuudesta voidaan yllä olevan käsitykseni mukaan määrätä rakentamismääräyksin, mutta jos niiden seurauksena olisi jonkin energiamuodon käytön estyminen vaikkapa vain käytännössä, olisi seuraus niin poikkeuksellinen ja merkittävä, että siitä tulisi säätää lailla.”.

      Selvästikään Tarasti ei ole perehtynyt juuri nyt esillä olevaan energiapakettiin. Jos olisi, niin hän edelläsanotun mukaisesti olisi joutunut sanomaan, että muutokset pitää säätää lailla! Vaatimus 25% uusiutuvan energian käytöstä estää käytännössä mm sähkölämmityksen. Näin varsinkin, kun ilma-ilma lämpöpumppua RES-direktiivin vastaisesti ei hyväksytä.

      Vielä: Tarastin olisi mielestäni pitänyt tarkastella uusien määräysten aiheuttamien suurten lisäkustannusten vaikutusta juridiikkaan. Selvää on, että jos ehdotetut vaatimukset tulisivat lakiesityksenä Eduskuntaan, niin esitys hylättäisiin

Vastaa