Uusi asunto-osakeyhtiölaki lisännyt taloyhtiöiden hallitusten työmäärää

Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat pitävät viime vuonna voimaan tullutta uutta asuntoyhtiölakia yleisesti ottaen positiivisena asiana, mutta monissa yhtiöissä hallitusten työmäärä on kasvanut. Nämä seikat käyvät ilmi turkulaisten taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille järjestetystä kyselystä.

Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat pitävät viime vuonna voimaan tullutta uutta asuntoyhtiölakia yleisesti ottaen positiivisena asiana, mutta monissa yhtiöissä hallitusten työmäärä on kasvanut. Nämä seikat käyvät ilmi turkulaisten taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille järjestetystä kyselystä.

Positiivisena asiana vastaajat pitivät uudessa laissa muun muassa sitä, että eri tahojen järjestämä runsas koulutus lakiin liittyvistä asioista on parantanut hallitusten osaamista. Myös vastuiden selkeytymistä arvostettiin, ja runsaan julkisuuden myötä uusi laki on myös lisännyt osakkaiden kiinnostusta ja aktiivisuutta.

Toisaalta uuden lain vaatima osakkaan tai asukkaan remontti-ilmoitus on lisännyt hallituksen työmäärää vastausten mukaan noin joka kolmannessa yhtiössä. Ilmoitusten käsittelyssä on useita erilaisia toimintatapoja. Eniten puheenjohtajat arvelivat isännöitsijöiden työtaakan kasvaneen. Useassa yhtiössä isännöitsijä tiedotti remontti-ilmoituksista hallituksen jäsenille sähköpostin välityksellä.

Korjaustarveselvityksen tuotettiin yleisesti isännöitsijän ja hallituksen yhteistyönä. Selvityksen perustana nojattiin yhtiön historiatietoihin sekä kuntoarvioihin. Useammassa yhtiössä hyödynnettiin isojen toteutettujen korjaushankkeiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Korjaustarveselvitystä pidettiin yleisesti hyödyllisenä ja osakkaiden tulevaisuudensuunnitelmia helpottavana dokumenttina. Selvityksen mainittiin auttavan myös taloudellista suunnittelua.

Hallituksiin riittänyt jäseniä

Vielä vuoden 2010 kesällä tehdyssä kyselyssä esille nousi pelko hallituksen jäsenten riittävyydestä. Nyt tehdyssä kyselyssä suurin osa vastaajista kuitenkin totesi tilanteen säilyneen ennallaan. Jäseniä saadaan, mutta ylitarjontaa ei ole. Kaksi vastaajaa kertoi, että yhtiössä oli otettu ulkopuolinen hallituksen jäsen. Molemmissa tapauksissa syynä oli iso korjaushanke. Kymmenen vastaajan yhtiössä hallitushalukkuus oli jopa parantunut. Tässä näkynee taloyhtiöasioiden julkinen esilläolo.

Niukka enemmistö vastanneista ilmoitti hallitusten palkkioiden pysyneen ennallaan. Palkkioita oli korotettu noin joka kolmannessa yhtiössä. Kokonaan ilman palkkiota työskenteli kolme puheenjohtajaa. Vastaajat arvelivat palkkioiden kohoavan jatkossa hallitustyöskentelyn vaativuuden kasvaessa.

Eniten hallitusten puheenjohtajia huolestuttavat taloyhtiöiden talouteen liittyvät seikat. Ylivoimaisesti eniten huolta puheenjohtajille tuottaa taloyhtiön taloudellisten voimavarojen riittävyys. Isojen korjaushankkeiden vaatimat rahalliset panostukset rasittavat osakkaita ja saattavat siirtää remontteja. Tästä puolestaan kertyy korjausvelkaa, mikä näkyy rapautumisena ja putkivaurioiden lisääntymisenä.

Myös jatkuva tariffien ja maksujen kohoaminen rasittaa taloyhtiöitä ja sen osakkaita sekä asukkaita. Kaikki nämä näkyvät yhtiövastikkeiden jatkuvana kohoamisena. Yllättävien menoerien ilmaantuminen pakottaa yhä useammin ylimääräisten vastikkeiden perimiseen. Esimerkiksi viime talven kovat pakkaset ja suuret lumimäärät aiheuttivat monissa yhtiöissä ylimääräisiä vastikkeita.

Kyselyn toteutti Turussa syyskuussa 2008 toimintansa aloittanut taloyhtiöiden hallitusten Puheenjohtajien Klubi. Sen jäseninä on 137 turkulaista taloyhtiön puheenjohtajaa. Kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kysely tehtiin sähköpostitse.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusi asunto-osakeyhtiölaki lisännyt taloyhtiöiden hallitusten työmäärää”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat