Helsinki rahoittaisi hankkeen julkisin varoin, mutta kaupunki odottaa rahoitusta myös yksityisistä lähteistä sekä yrityksiltä.
Helsingin kaupunki tilasi vuosi sitten selvityksen, jonka tavoitteena oli tutkia edellytyksiä uuden Guggenheim-museon perustamiselle Helsinkiin. Solomon R. Guggenheim-säätiön edustajat luovuttivat selvitysryhmän raportin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle tiistaina 10. tammikuuta.
Konsepti- ja kehitysselvityksen mukaan Guggenheim-museon perustaminen Helsinkiin toisi arvokkaan lisän Suomen kulttuurielämään. Uusi museo loisi kaupunkiin näkyvän maamerkin, joka heijastaisi Helsingin pyrkimystä tulla tunnetuksi kulttuuripääkaupunkina.
Jussi Pajusen mukaan museolle on tilaus pääkaupungin kulttuurisessa maisemassa. ”Helsingillä on edessään upea mahdollisuus, johon meidän tulee tarttua.”
Keskitason arvio museon vuotuisesta kävijämäärästä on 500 000–550 000 kävijää, joista noin 300 000 tulisi kotimaasta.
Selvityksen ehdotuksista ei ole vielä tehty päätöksiä. Helsingin kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät suosituksia ainakin helmikuuhun 2012 asti. Kaupunki päättää tämän jälkeen, siirrytäänkö hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Samaan aikaan Guggenheim-säätiön hallitus, joka konsultoi asiassa Guggenheim Bilbaon edustajia, päättää virallisesti, hyväksyykö se suunnitelman toteutettavaksi.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Helsingin Guggenheim-museota esitetään Eteläsatamaan Katajanokalla”
World Design Capital = Capital with (soon) Two Pötkyläs.
’Design ist Keine Mode’, sanoi eräs autoalan vaikuttaja aikoinaan. Tätä eivät edusta aikamme pötkylät, ne ovat lyhytaikaista arkkitehtuuria.
Rakentajien kannalta tämä on aivan loistava uutinen. En usko ollenkaan, että tuo 140 miljoonaa euroa riittää rakennuskustannuksiksi. Jos saamme Guggenheimin suunnittelijaksi Gehryn tapaisen neron, niin hinnan saa kertoa kymmenellä, ja kyllä ihat kotomaiset huippunimemmekin pystyvät ainakin kaksin tai kolminkertaisiin kustannuksiin. Hienointa tässä, että kuten Jussi Pajunen ja Jan Vapaavuori ovat sanoneet, niin tämä ei maksa mitään veronmaksajille. Kaupungin budjettiakaan hanke ei rasita, koska raha otetaan velaksi. Tuo velka maksetaan takaisin pika pikaa kun miljoonan venäläiset rynnistävät Helsinkiin katsomaan taidetta, jollaista ei näe Eremitaashissa. Hienoa, tällaista rohkeutta velanottoon Rakennusteollisuuskin on monta kertaa toivonut kaupungeiltamme. Mikä on hienompaa kuin investoida kulttuuriin ja tulevaisuuteen. Lapsemme saavat siitä hienon perinnön nykypäättäjiltä.
Miksi asiassa kysytään nimenomaan Guggenheim Bilbaon kantaa?
Lähempääkin löytyy Guggenheimeja, joskaan ei niin menestyneitä. Mutta kyllä Saksassakin on Guggenheim ja Italiassa, eli ei Bilbao ainoa Guggenheim euroopassa nytkään ole. Ja itse asiassa Liettuaankin sellainen piti tulla. Liettuan museosta järjestettiin arkkitehtikilpailu jo muutama vuosi sitten, ja rakennuksen piti valmistuakin kai ensi vuonna, mutta hankkeen rahoitus ei ole tainnut mennä ihan suunnitelmien mukaisesti.
Guggenheim-säätiö tarvitsisi lisää museoita, ettei olemassaolevia museoita suljeta nopeampaa tahtia kuin uusia avata. Las Vegasin Guggenheim-hanke kun ei mennyt ihan putkeen, ja se jouduttiin sulkemaan pari vuotta sitten kävijäpulan takia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Guggenheim_Hermitage_Museum
Mutta edellisen kommentoijan huomio kustannustason noususta pitää paikkansa ainakin Abu Dhabissa, jonne Frank Gehryn suunnittelemaa Guggenheim-museota yhä rakennetaan. Alunperin rakentamiskustannukset olivat ”laskelmissa” 109 miljoonaa dollaria. Vuonna 2009 arviot kustannuksista olivat kohonneet jo 750 miljoonaan dollariin, sillä sellaisissa summissa alustavat tarjoukset liikkuivat. Todellisten kustannusten pelätään ylittävän miljardin rajapyykin, mikäli hanke koskaan valmistuu.
Lee Rosenbaumin Abu Dhabista ja Helsingin Guggenheimista kirjoittaman kannanoton loppu on muuten kiinnostava:
”Contrary to prior practice, the Guggenheim would not tell me how much it is being paid for this feasibility study. To its own financial benefit, it has engaged in serial romances with other cities—Rio de Janeiro, Salzburg, Guadalajara, Taichung and Vilnius, to name a few—that were never consummated.”
http://www.artsjournal.com/culturegrrl/2011/10/global_guggenheim_abu_dhabi_sl.html
”Alunperin rakentamiskustannukset olivat ”laskelmissa” 109 miljoonaa dollaria. Vuonna 2009 arviot kustannuksista olivat kohonneet jo 750 miljoonaan dollariin, sillä sellaisissa summissa alustavat tarjoukset liikkuivat. Todellisten kustannusten pelätään ylittävän miljardin rajapyykin, mikäli hanke koskaan valmistuu.”
Hups, alkuperäinen kustannusarvio tuli nyt puntina. Dollareina kustannusarvio oli alunperin, eli vuonna 2006, 200 miljoonaa:
http://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/abu-dhabi-named-as-home-of-gehrys-new-guggenheim-407368.html
Eli ei kustannusarvioiden nousu sentään Abu Dhabissa ihan niin hirveätä ollut kuin mitä tulin kirjoittaneeksi.
Taas ollaan tekemisissä hankkeen kanssa, josta virkamiehet ovat tarkoitushakuisesti esittämässä täysin alakantin kustannusarviota saadakseen homman käynnistymään. Ajateltu rakennuspaikka on ympäristöltään ja maaperältään erittäin vaativa. Nämäkään tekijät eivä varmasti ole realistisesti mukana kustannusarviossa.
Helsingissä on miljoona neliömetriä käyttämätöntä toimitilaa. Eiköhän sieltä löytyisi paikka museollekin. Onhan museo Berliinissäkin sijoitettu vanhaan pankkirakennukseen. Esim. entinen autopataljoonan kiinteistö Mechelininkadun varrella olisi mm. liikenteen ja pysäköinnin kannalta oiva paikka museolle.
Niinä vuosina, kun Ateneumissa on hyvä näyttely, päästään 200 000 kävijään. Guggenheimiin on joka vuodeksi Guggenheim-säätiö laskenut keskimäärin 500 000 kävijää.
GUggenheimin avulla ei saada ketään muuttamaan tai asumaan, tai edes käymään Helsingissä. Helsingin valttia on omaleimainen suomalainen kulttuuri; selkeys, arkkitehtuuri, design, funktionaalisuus, taidemusiikki, puhtaus, rauhallisuus, luonto ja turvallisuus. Amerikkalainen sekametelisoppa kaupunkimme Engel-keskustan upeimmassa paikassa kyllä saattaisi antaa kaupungillemme ällöttävää sekametelisoppamakua, ja ehkä karkottaa niitä turisteja, jotka haluavat nähdä aitoa, puhdasta Suomea ja suomalaisuutta.