Kokeile kuukausi maksutta

Kansakunnan kerma asuu vuokralla pilkkahintaan

Menneinä vuosikymmeninä suuret työnantajat omistivat kokonaisia asuintaloja, joita vuokrattiin työsuhdeasunnoiksi yhtiön omille työntekijöille edulliseen hintaan. Näin taattiin työvoiman saatavuus. Nyt työntekijöille vuokratut asunnot ovat historiaa ja talot on myyty. Työsuhdeasuminen ei kuitenkaan ole jäänyt menneen maailman ilmiöksi, vaan se elää ja on voimissaan johtoportaan asumismuotona.

Menneinä vuosikymmeninä suuret työnantajat omistivat kokonaisia asuintaloja, joita vuokrattiin työsuhdeasunnoiksi yhtiön omille työntekijöille edulliseen hintaan. Näin taattiin työvoiman saatavuus. Nyt työntekijöille vuokratut asunnot ovat historiaa ja talot on myyty. Työsuhdeasuminen ei kuitenkaan ole jäänyt menneen maailman ilmiöksi, vaan se elää ja on voimissaan johtoportaan asumismuotona.

”Työsuhdeasunnoista on tullut yhä useammin johtavassa asemassa olevien henkilöiden ja kansainvälisten asiantuntijoiden etu”, Vuokraturvan myyntijohtaja Petri Meckelborg sanoo.

Asuntoedun tuoma taloudellinen hyöty on merkittävä. Vuokraturvan laskeman esimerkin mukaan Helsingin Kruununhaassa arvoalueella sijaitsevan 110 neliömetrin ja neljän huoneen asunnon markkinavuokra on 2700 euroa kuukaudessa, mutta verotusarvo on vain 1240 euroa kuukaudessa. Summaa käsitellään verotuksessa kuin palkkaa.

Jos asuntoedun saajan veroprosentti on 50 prosenttia eli johtajatasoa, asumiskustannuksiksi jää 620 euroa. Tavallinen pääkaupunkiseudulla markkinavuokraa maksava ihminen saa sillä hinnalla 30 neliömetrin yksiön Vantaan Myyrmäestä.

Meckelborgin mielestä työsuhdeasuntojen edullisuuteen ei liity vilpillisyyttä, vaan valtio haluaa tukea edullista asumista.

”Verotusarvot ovat verottajan tarkoituksella edullisiksi määrittämiä”, Meckelborg sanoo.

Hän myöntää kuitenkin, että joissakin tapauksissa järjestelyissä on juridisesti tai moraalisesti huomautettavaa. Asiasta ei kuitenkaan pidä hänen mukaansa tehdä yleistyksiä.

Työsuhdeasunnot nousivat esille Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen asumisjärjestelyjen yhteydessä. Finnair kertoi perjantaina, että kauppaan liittyvät toimet johtavat esitutkintaan.

Vanhin luontoisetu

Meckelborg kertoo, että Suomessa on muutamia kymmeniä tuhansia perheitä, joilla on työsuhdeasunto. Vain alle 5 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista on enää työsuhdeasuntoja.

Työsuhdeasunto on luontoiseduista vanhin, mutta edun käyttöä vähentää Meckelborgin mukaan verotusarvon mutkikas laskeminen. Sen vuoksi etua ei juurikaan tunneta eikä sitä vaivauduta selvittämään.

Yksi merkillisyyksistä on se, että verotusarvoa laskettaessa Suomi on jaettu vain kahteen vyöhykkeeseen, pääkaupunkiseutuun ja muuhun maahan. Samankokoisen ja -ikäisen asunnon verotusarvo on Meckelborgin mukaan siten sama esimerkiksi Turun keskustassa ja Utsjoella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Kansakunnan kerma asuu vuokralla pilkkahintaan”

  1. Ihmisen keskeisin ajuri on vallanhalu ja ahneus. ’Välillä johtajan pitäisi ajaa raitiovaunulla’ kuten Jorma Eloranta sanoi mutta näin ei tehdä.

    Realiteetit ahneuden toteuttamisessa hämärtyvät ja lopputulos on tämä, joka kohdassa nyljetään kaikki itselle.

  2. Johtotason rajaton ahneus on ollut tabu näihin päiviin saakka. Sitä ei ole ollut soveliasta kyseenalaistaa. Sen sijaan työntekijöitä on aina valtiovaltaa myöten vedottu/vaadittu pysymään kohtuudessa palkankorotuksissa, eläkeasioissa jne. Finnair on todella härski yhtiö palkitessaan johtajia roimilla palkkioilla ja samalla vaatinut työntekijöitä säästäväisyyteen, varsinkin kun johto ei kuitenkaan voi osoittaa sellaista osaamista, joka oikeuttaisi moisiin lisäpalkkioihin. Suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytynyt hyvä veli -järjestelmä luo hyvät edellytykset ahneudelle. Mulle sulle -periaatteella jaetaan kaikki, mitä vain on saatavissa itselle ja kaverille.

    1. Kannattaa hakeutua johtajan hommiin, jos tämän tyyppiset edut kiinnostavat. Mikään ei sitä estä, se on itsestä kiinni.

      1. Onko varkaana ja sikana oleminen johtajan etu? Jos varastaa yksityiseltä firmalta, niin se yhtiön sisäinen asia. Yhteiskunnan omistamasta yhtiöstä varastaminen (sikailu), esimerkiksi Finnairin tapauksessa se on koko yhteiskunnan ja kaikkien veronmaksajien asia. Johtajalle on paljon annettu, niin siltä myös paljon vaaditaan. Ainakin näin pitäisi olla julkisissa yhtiöissä. Yksityiset firmat pitääköt sellaiset johtajat, kuin itse haluavat. Nykyisin sananlaskun voisi kääntää toisin. Sillä jolla ei ole käytännössä yhtään mitään vaaditaan kaikki.

        1. Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Heidi Hautalan tulisi heittää koko nykyinen Finnairin johto pihalle. Vaikka asiassa on poliisitutkinta kesken. Hautalan tulisi sanoa julkisuudessa, että 100 miljoonaa euroa tappiota vuodessa tekevässä lentoyhtiössä ei ole ”sikoihin” varaa.

  3. Olisi mukava lukea rakennuslehdestä kirjoituksia myös yksityisistä vuokranantajista joilla on yli 250.000 vuokra-asuntoa yhteensä omistuksessaan. He tuovat verotuloja ja yleishyödylliset toimijat käyttävät verotuloja. Lukekaapas hyvä kirjoitus kauppalehden omarahapalstalta jossa kerrotaan yksityisten vuokrankorotyspaineista.

  4. Ensimmäisiä tyhdesuhdeasuntojahan on ollut mm Augsburgin Fuggereissa, jolloin työnantaja halusi huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista sisätiloissa työajan jälkeen noin 100 vuotta sitten. Nykyäänhän on tarjolla vaikka mitä. Jos sattuu olemaan ”järjestelmän” ulkopuolella niin pitää olla säänmukaisesti pukeutunut ettei palellu.

  5. Finnairin erotettujen hallituksen jäsenten joukossa olivat kaikki hallituksen naisjäsenet. Tämä todistaa sen, että naiseus ei automaattisesti merkitse parempaa osaamista ja kaukonäköisyyttä eikä korkeampaa moraalia, vaikka jotkut feministit ovat niin joskus ihan vakavissaan väittäneetkin . Hautalakin hidasteli hallituksen erottamisessa osaksi juuri siksi, että siinä istui niin monia naisia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat